Victoria Media

Päätoimittaja: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kotimaanuutiset@victoriamedia.fi

:KAUPUNGIT & KUNNAT: Porvoon kaupungin yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä

Kaupunginhallitus päätti 26. maaliskuuta yksimielisesti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut henkilöstömenojen vähentämisestä. Yhteistoimintaneuvottelut työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat nyt päättyneet erimielisinä. Kaupunginhallitus käsittelee yhteistoimintaneuvotteluiden neuvottelutulosta samanaikaisesti kestävän talouden ohjelman 2020–2026 kanssa.

Henkilöstömenojen vähennyksiä etsitään osana Porvoon kaupungin kestävän talouden ohjelmaa. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen arvioidaan tällä hetkellä heikentävän kaupungin taloutta ainakin noin 15–20 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden aikana. Tämä vastaa noin kahden kunnallisveroprosentin tuottoa. Kaupungilla taloudessa oli jo ennen koronvirusepidemiaa noin 10 miljoonan euron rakenteellinen sopeutustarve.

– Kestävän taloden ohjelma on kokonaisuus, ja yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena esitetyt vaihtoehdot ovat osa tätä kokonaisuutta. Kaupunginhallitus ja -valtuusto ottavat kantaa kokonaisuuteen ja henkilöstömenojen vähentämisen vaihtoehtoihin kesäkuun alkupuolella, toteaa kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

Rajauksia mahdollisiin lomautuksiin

Työnantaja esittää, että tiettyjä rajauksia lukuun ottamatta henkilöstö lomautetaan joko kahdeksi viikoksi tai enintään 90 päiväksi, jos toiminta on rajoittunut tai keskeytynyt. Neuvottelujen alkaessa sosiaali- ja terveystoimi sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos rajattiin neuvotteluiden ulkopuolella. Lisäksi neuvotteluiden aikana lomautusten ulkopuolelle rajattiin seuraavat työntekijäryhmät:

  • Työntekijät ja viranhaltijat, joiden palkanmaksu on ollut keskeytyneenä vähintään 14 vuorokautta, kun työnteko on työsopimuslain perusteella estynyt osapuolista riippumattomasta syystä.
  • Porvoon Tilapalveluissa sosiaali- ja terveystoimea välittömästi tukevan ympärivuorokautisen ruoka- ja toimitilapalveluiden vakituinen, erikseen määritelty henkilöstö.
  • Erityisopettajat, erityisluokanopettajat, koulupsykologit ja koulukuraattorit
  • Työntekijät ja viranhaltijat, jotka osaamisensa, koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella voidaan suostumuksensa mukaisesti palkata sijaiseksi vähintään kahdeksi viikoksi sosiaali- ja terveystoimeen tai Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Sijaisuus tarkoittaa loma- tai sairauspoissaolosijaisuuksia, ei ylimääräisiä, koronapandemian hoitamisen johdosta perustettuja tilapäisiä tehtäviä.
  • Luottamusmiehet ja varsinaiset työsuojeluvaltuutetut
  • Oppisopimustyösuhteiset
  • Vuorotteluvapaan sijaiset
  • Palkkatuen avulla työllistetyt
  • Vuoden 2020 aikana kokoaikaisesti vanhuuseläkkeelle jäävät

Vaihtoehtona rekrytoinnin rajoitukset

Työnantajaosapuoli esitti neuvotteluissa lomautusten vaihtoehtona, että henkilöstömenoja vähennetään jättämällä yhteensä noin 47,5–61,5 vapautuvaa tehtävää pysyvästi täyttämättä vuoden 2022 loppuun mennessä.

Vuosittain kaupungin palveluksesta irtisanoutuu tai jää eläkkeelle noin 200 työntekijää tai viranhaltijaa. Sivistystoimen tulisi jättää täyttämättä 31­–33 tehtävää, sosiaali- ja terveystoimen 5–10 tehtävää, konsernihallinnon 7–10 tehtävää, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen 1–3 tehtävää ja liikelaitosten yhteensä 3,5–5,5 tehtävää.

– Vaikka eläköitymiset on mahdollista ennustaa, irtisanoutumisten määrää ja kohdentumista ei voida arvioida. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista määritellä tarkkaa tavoitetta, kertoo henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari.

Yksimielisyyttä ei saavutettu

Neuvotteluissa todettiin, että yksimielisyyttä ei voida saavuttaa, ja neuvottelut päättyivät erimielisinä.

– Oli odotettavissa, että neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen. Lomautus on henkilöstön kannalta epätoivottava asia ja sen seuraukset näkyvät pitkään, toteaa henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari

Henkilöstön edustajat jättivät neuvotteluesitykseen kannanoton.

– Henkilöstön edustajien kannanotossa on nostettu esille tärkeitä asioita. Kaupungin talouden sopeuttamistarve on kuitenkin niin suuri, että ilman henkilöstömenojen vähentämistä ei talouden tasapaino ole saavutettavissa, toteaa kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

Henkilöstön edustajien kannanotto:

Koronaviruksesta johtuva poikkeustilanne on koko kaupungin yhteinen haaste, josta toipumiseen menee useita vuosia. Tässä tilanteessa tarvitaan nyt maltillinen, pitkän aikavälin suunnitelma, jossa kustannuksetkin jaetaan yhteisesti. Lomautuksilla saatava taloudellinen hyöty on lyhytaikainen siitä aiheutuviin haittoihin ja ylimääräiseen työhön verrattuna. Lomautuksilla ei ratkaista kaupungin talousongelmia.

Lomautusten ja henkilöstömenojen vähentämistä perustellaan tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Neuvotteluissa ei ole tullut esille riittävästi selvitystä siitä, miltä osin työt olisivat vähentyneet tai vähentymässä. Tuotannollisia perusteita lomautuksille ei ole. Sen sijaan kaupungille on syntynyt monenlaisia säästöjä koronaepidemiasta johtuvista muutoksista palveluiden järjestämiseen. Nämä tulee huomioida säästösummaa laskettaessa. Työnantajan tavoite lomautusten ja palkanmaksun keskeytyksen osalta on taloudellinen säästö. Perusteluina on käytetty koronaviruksesta johtuvia syitä. Porvoon kaupungin tilinpäätös on ollut ylijäämäinen 2015-2019. 2020 vuoden talousarviossa on jo palkkarahat, joten nämä toimenpiteet tuntuvat turhilta eli taloudellista perustetta lomautuksille ei ole. Palkkarahoissa oli vuodelle 2020 varauduttu 2 %:n yleiskorotukseen eli yhteensä 3,8 milj. €:n lisäykseen palkkasummaan. Korotus ei kuitenkaan näyttäisi toteutuvan näin suurena, mikä tarkoittaisi reilua säästöä kokonaispalkkasummasta. Lisäksi valtioneuvosto on tuonut esille pyynnön, etteivät kunnat lähde mahdollisiin lomautuksiin. Kuntien tukipaketit koronaviruksen taloudellisiin vaikutuksiin ovat vielä auki.

Työntekijöiden lomautusta ei tule toteuttaa, koska emme tiedä, miten koronapandemia etenee ja kuinka kauan se kestää. Esitetyllä lomautussuunnitelmalla työnantaja ei pysty varmuudella turvaamaan toimintaa, eikä myöskään huomioimaan henkilöstön jaksamista henkisesti vaikeassa tilanteessa. Porvoon kaupunginvaltuuston 26.9.2018 yksimielisesti hyväksymän kaupunkistrategian mukaan “Porvoo on lapsiystävällinen kaupunki”. Nyt esitetyt lomautus- ja leikkaustoimenpiteet kohdistuvat monella tavalla lakisääteisesti lapsille, nuorille ja perheille annettaviin palveluihin ja vie täten pohjan monilta kaupunkistrategian tavoitteilta.

Lomautukset johtavat oppilaiden, opiskelijoiden ja lasten oikeuksia turvaavien lakien ja säädösten rikkomuksiin. Opetusta ja koulutusta koskeva lainsäädäntö velvoittaa takaamaan oppilaille oikeuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, opinto-ohjaukseen, riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön jokaisena koulun työpäivänä, myös lomautuksen aikana.

Varhaiskasvatuslaki määrittelee tarkasti päiväkotien henkilöstörakenteen ja vastuut. Lapsiryhmien suhdelukuja on noudatettava kaikissa tilanteissa. Koronaepidemian leviämisen rajoittamiseen liittyvät toimenpiteet lisäävät henkilöstön tarvetta.  Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien tavoitteista ei voi tinkiä lomautustenkaan aikana. Myös lapsen tarvitsema tehostettu ja erityinen tuki on annettava hänelle laaditun suunnitelman mukaisesti.

Lomautuksilla on vaikutuksia eri toimijoiden (OKM, STM, TEM)

kautta rahoitettuihin palveluiden kehittämiseen liittyviin hankkeisiin.  Lomautukset vähentävät suoraan palveluista saatavia asiakasmaksutuottoja (tarkastukset, luvat) ja johtavat lisäksi asiakkailta ennakolta perittävien maksujen palautuksiin (opintomaksut, varhaiskasvatus). Tämä vaatii hallinnollisia resursseja ja aiheuttaa lisäkustannuksia.

Vuonna 2019 lisä- ja ylityökorvauksiin käytettiin 1,1 milj. €, mikä oli 17,9% enemmän kuin 2018. Lomautukset ja muut henkilöstömenojen vähentämiseen liittyvät säästötoimenpiteet, kuten työnantajan suosittelemat työntekijöiden ansioita leikkaavat palkattomat talkoo- ym. vapaat voivat johtaa siihen, että palveluita tuotetaan lisä- ja ylitöinä.  Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että henkilöstökulujen vähentäminen johtaa ostopalveluiden lisääntymiseen tai muiden menojen kasvuun. Liitteenä olevan vuoden 2009 lomautuksista tehdyn selvityksen mukaan vuosilomia jouduttiin siirtämään myöhemmäksi pidettäviksi, mistä aiheutui ylimääräistä työtä.

Kaikilla toimialoilla työntekijöiden työtaakka on viime vuosina ollut poikkeuksellisen suuri, ja näitä kaupungille ja kaikille kuntalaisille tärkeitä töitä on jouduttu tekemään niukoin resurssein. Tehtävistä on selvitty hyvällä yhteistyöllä ja henkilöstön venymisellä. Nämä työt eivät mahdollisten lomautusten aikana häviäisi minnekään, vaan se mitä ei tehdä nyt, lykkääntyy. Näin on mm. kaavoitus- ja lupa-asioiden kohdalla, ja jos esim. katu- ja viheralueet jäävät heikommalle hoidolle, aiheutuu siitä vääjäämättä kustannuksia tulevaisuudessa. Nämä tulevat kustannukset ja korjausvelan kasvu, ovat aikaisempien kokemusten perusteella pääsääntöisesti aina isompia kuin, jos hoito / kunnossapito olisi tehty ajallaan. On myös nähtävissä, että lomautukset vaikuttaisivat kaupungille ja kuntalaisille tärkeiden kehityshankkeiden toteutumiseen ja aikatauluihin. Se, mitä säästetään nyt lomautusajan palkoissa, voidaan joutua maksamaan muussa moninkertaisena tulevaisuudessa. Lisäksi lomautusten vaikutukset tulevat lisäämään henkilöstön kuormittuneisuutta ja vaikeuttamaan henkilöstöohjelman tavoitteen mukaista sujuvaa työtä.  Säästöjä etsittäessä tulisi ratkaisut ensi sijassa löytää muualta kuin henkilöstömenoista ja lomautuksista.

Lomautusten kokonaisvaikutukset henkilöstöön, henkilöstön rekrytointiin ja pysyvyyteen sekä työtyytyväisyyteen ja työnantajamielikuvaan tulevat olemaan pitkäkestoisia ja negatiivisia. Lomautukset heikentävät työmotivaatiota ja työilmapiiriä. Työhyvinvoinnilla on tutkimusten mukaan suora yhteys sekä työn tuloksellisuuteen että henkilöstön sairauspoissaoloihin.  Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan yhden poissaolopäivän keskimääräinen kokonaiskustannus on noin 300 euroa. Sairauspoissaoloista johtuvia menoja voidaan ehkäistä panostamalla entistä voimakkaammin työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyden edistämiseen. Puolikkaankin sairauspoissaolopäivän vähennys tarkoittaisi kaupungille vuositasolla jopa 450 000 €:n säästöä henkilöstömenoissa.

Henkilöstöjärjestöt ovat huolissaan henkilöstön ja esimiesten työtaakan lisääntymisestä ja työssäjaksamisesta, kun kasvavaa palvelutarvetta hoidetaan entistä pienemmällä työntekijämäärällä.  Rekrytointikielto ei myöskään saa johtaa siihen, että palveluja ulkoistetaan.  Monet palvelut ovat lakisääteisiä ja henkilömitoituksia ja suhdelukuja on noudatettava kaikissa tilanteissa.

Osana valtakunnallista työllisyys- ja kasvusopimusta on sovittu kunnille maksettavasta koulutuskorvauksesta ammatillisen osaamisen kehittämisen vastikkeeksi. Kunnilta vähennetään vastaava määrä työttömyysvakuutusmaksuja. Vuonna 2019 Porvoo sai työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta 135?001,73€.  Koulutusta lisäämällä ja työntekijöiden ammatillista osaamista kehittämällä olisi mahdollisuus vähintään kaksinkertaistaa saatava työttömyysvakuutusmaksuvähennys.

Henkilöstön osaamisen ja työajan käytön tehostamiseksi

työntekijäjärjestöt esittävät, että perustetaan osaamis- ja resurssikeskus helpottamaan työntekijöiden hakeutumista ja sijoittumista eri tehtäviin.

Pidetään koulukohtaisia veso-koulutuksia ja karsitaan ulkopuolisten kouluttajien määrää. Keskitytään laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien kehittämiseen Porvoon kaupungin koulutustoimien tasolla mm. sisäistä osaamista jakamalla. Lukion osalta koulutuksessa keskitytään uuden opetussuunnitelman kehittämiseen.  Lisätään tuloksellisuutta ja tehokasta työajan käyttöä hyödyntämällä digitaalisia vaihtoehtoja mahdollisimman maksimaalisesti.

Panostetaan asukasluvun kasvuun ja työpaikkojen lisäykseen.  Näin taataan verotulokertymän jatkuvuus.  Työntekijäjärjestöt eivät hyväksy lomautuksia ja lomautuksen seurauksista vastaa työnantaja. Lisäksi työntekijäjärjestöt ovat jo aiemmin jättäneet pöytäkirjaan merkinnän siitä, etteivät hyväksy työsopimuslain 2 luvun 12 §:n perusteella tehtyjä palkanmaksun keskeytyksiä ilman yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja. On muistettava, että lomautuksen aikana työnantaja on velvollinen tarjoamaan työtä lomautetuille, jos työvoiman tarve tulee.  Työntekijäjärjestöt ovat myös ehdottaneet selvitettäväksi, tulisiko joidenkin palveluiden tuottaminen itse halvemmaksi kuin ostopalveluna. Lisäksi on hyvä tehdä palvelumaksuvertailu muihin kuntiin ja palveluntuottajiin nähden.

Muuten työntekijäjärjestöt yhtyvät työnantajan esitykseen, jonka mukaan ‘Parhaillaan selvitetään mm. mahdollisuuksia rakenteellisiin menosäästöihin, tulojen lisäyksiin, investointien karsimiseen ja lykkäykseen, kunnallisveroprosentin nostamiseen ja lisävelan ottamiseen’.

Adressi vihapuheen moderoimiseksi

Adressi vihapuheen moderoimiseksi

Silakkaliikkeen adressitiimin Adressi vihapuheen moderoimiseksi on nyt allekirjoitettavissa. Me allekirjoittaneet vaadimme teitä, Iltalehden ja Ilta-Sanomien päätoimittajat, muuttamaan keskustelujen moderointikäytänteitä sekä omilla verkkoalustoillanne että sosiaalisen median kanavillanne. Tällä hetkellä näillä foorumeilla esiintyy huomattavan paljon rasismia, seksismiä sekä muuta syrjintää ja vihapuhetta. Klikkaa kuvaa päästäksesi Adressiin.

VICTORIA MEDIA SOMESSA

www.victoriamedia.net

www.victoriamedia.net

Victoria Median englanninkieliset ulkomaanuutiset. Mielenkiintoisia ja valikoituja uutisia maailmalta sekä tutustumisen arvoisia tilastoja, julkaisuja ja raportteja.

-KANAVAVAHTI-

-KANAVAVAHTI-

Kanavavahdin sivuilla julkaistaa uutisia, ohjelmatietoja, uutiskirjeitä sekä muuta tietoa televisiosta ja sekä radiosta. Kanavavahti on osa Victoria Median sivuja ja sitä ylläpitää Kerttu Vali

Vapaa-aika





Google+