Kodin ulkopuolelle sijoittamisten kustannukset ovat kymmenkertaiset verrattuna ehkäisevän lastensuojelun palveluiden kustannuksiin. Oikea-aikaisen avun tarjoaminen voi myös vähentää huostaanottoja.

Lastensuojelun asiakasmäärät sekä kustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti jo 20 vuotta. Kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet rajusti erityisesti kodin ulkopuolelle sijoittamisen ja kiireellisen sijoittamisen osalta. Sijaishuollon kustannukset olivat vuonna 2010 jo 620 miljoonaa euroa, mikä vastaa yli 500 euroa jokaista alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta kohti.

Ehkäisevän työn ja lastensuojelun avohuollon palveluita puolestaan voidaan tarjota erittäin runsaasti ennen kuin niiden kustannukset ylittävät sijoituksesta aiheutuvat kulut. Pitkäaikainen kodin ulkopuolelle sijoittaminen nostaa kustannukset kymmenkertaiseksi verrattuna lastensuojelun avopalveluihin.

Yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin esimerkiksi järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi, perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa tai kotipalvelua voitaisiin järjestään lähes 3000 tuntia.

Tiedot käyvät ilmi Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tekemästä selvityksestä Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? jossa tarkastellaan millä tavoin lastensuojelun kustannukset vaihtelevat riippuen palvelumuodoista mitä lapselle tai hänen perheelleen tarjotaan. Sijaishuollon kustannuksista on olemassa paljon tietoa, mutta yksilöityä tietoa lastensuojelun avohuollon kustannuksista ei aikaisemmin ole ollut saatavilla.

Selvitys julkaistiin 2.10.2012 Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Helsingissä.

– Selvityksen tavoitteena on ollut määritellä kustannukset eri palveluvaihtoehdoille ja avata sitä kautta keskustelua ehkäisevän lastensuojelun ja avohuollon palveluiden mielekkyydestä suhteessa kalliiseen sijaishuoltoon, kertoo tutkija Antti Väisänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Perheitä autetaan liian myöhään

Selvityksessä kustannuksia tarkastellaan viiden kuvitteellisen asiakastapauksen kautta. Kaikissa esimerkeissä ehkäisevän työn palveluilla selviävien polkujen kustannukset olivat korkeintaan 12 000 euroa. Niillä poluilla, joihin sisältyi lastensuojelun avohuollon palveluita kustannukset vaihtelivat 5000 ja 60 000 euron välillä. Kodin ulkopuoliseen sijoitukseen päättyvissä vaihtoehdoissa kustannukset nousivat kymmenkertaisiksi.

Esimerkiksi jos päihde- ja rikoskierteeseen ajautunutta poikaa pystyttäisiin auttamaan lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen erityisnuorisotyön, päihdepsykiatrisen poliklinikan ja koulun yhteistyön avulla, maksaisi se 5 500 euroa. Kriisiytynyt tilanne, joka johtaa kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon nostaa kustannukset moninkertaisiksi. Vuoden sijoituksen jälkeen kustannukset olisivat jo yli 110 000 euroa.

– Vertaamalla vaihtoehtoisten palvelupolkujen kustannuksia, voidaan nähdä kuinka suuriksi kustannukset muodostuvat, jos ongelmien ennusmerkkejä ei tunnisteta ja tukea anneta silloin, kun se olisi kustannuksiltaan maltillista, Väisänen painottaa.

Aina vaihtoehtoja ei ole, mutta usein tuen tarpeen riittävän varhainen havaitseminen ja kohdennettu tuki avohuollon palveluiden muodossa auttaisi lasta ja perhettä selviämään kriiseistä ennen kuin ne kärjistyvät tilanteeseen, jossa ainoa vaihtoehto on huostaanotto. Kiireellisten sijoitusten määrän kasvu kertoo mitä ilmeisimmin siitä, että perheitä autetaan liian myöhään.

– Jos perheiden ongelmat eivät pääsisi kehittymään liian pitkälle, huostaanottojen tarve voisi vähentyä, muistuttaa puolestaan Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtajaHanna Heinonen.

Poliittinen painoarvo vähäistä

Hallitusohjelmassa vaaditaan, että kaikki toimet, joilla vähennetään huostaanottoja, on otettava käyttöön.

– Koko lastensuojelun poliittinen painoarvo tuntuu kuitenkin olevan vähäinen, vaikka siihen kuluu huomattavia summia kuntien sosiaali- ja terveystoimen kokonaisbudjetista, joko suoraan tai välillisesti. Ehkäisevän työn tärkeydestä kyllä puhutaan jatkuvasti, mutta silti siihen ei panosteta riittävästi. Näyttää siltä, että tässä piiloudutaan liian usein niukkenevien resurssien taakse, pohtii Heinonen.

Monissa kunnissa perheiden palveluista tehdyt leikkaukset ovat lisänneet yhteydenottoja lastensuojeluun. Heinosen mielestä tämä voi johtua siitä, että tiettyjä palveluja saa ainoastaan lastensuojeluasiakkuuksien kautta. Lastensuojelu on kriisissä ja sen kasvaviin asiakasmääriin on tarttuva nyt. Lastensuojelun lähtökohtana tulee kuitenkin aina olla lasten ja vanhempien tarpeet eikä kustannustekijät.

– Lastensuojelun laadun valvontaan liittyvä ohjeistustyö tuntuukin etenevän liian hitaasti. Selvää ohjausta tai laatua varmistavaa yhteismitallisuutta ei näytetä saada toimintaan. Nyt pitäisi löytää keinot edetä määrätietoisesti ja tässä avaimet ovat ministeriöllä ja erityisesti valvontaviranomaisilla. Yhtään lykkäystä aikatauluihin ei enää pitäisi tehdä, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro .

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Lastensuojelun Keskusliitto 2012. ISBN 978-951-9424-92-7 (pdf). Julkaisu ladattavissa Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuilta www.lskl.fi/verkkokauppa 2.10.2012. klo 11.

Valtakunnallisille lastensuojelupäiville Finlandia-talolle Helsinkiin kokoontuu 2.-4. lokakuuta yli 1000 lastensuojelualan ammattilaista pohtimaan alan keskeisiä haasteita. Lastensuojelun Keskusliiton isännöimä tapahtuma on suurin vuosittainen lastensuojelualan koulutustapahtuma Suomessa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.