Suomalaiset kansanedustajat pääsivät urakalla kehumaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten poliittista osallistumista, kun Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskusteli siitä, miten puolueet voisivat paremmin kannustaa naisia mukaan poliittiseen päätöksentekoon.

         Raportin suositukset hyviksi käytännöiksi ovat lähes identtisiä sen kanssa, miten Suomessa on toimittu jo pitkään, iloitsee kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.).

Romanialaisen kansanedustajan Maria Stavrositun raportista käy ilmi muun muassa, että Euroopan neuvoston 47 jäsenmaasta vain Andorrassa ja Ruotsissa naisten osuus parlamenttipaikoista on suurempi. Kummassakin maassa puolueet tosin käyttävät vapaaehtoista kiintiöjärjestelmää, minkä takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.

        Suomi oli maailmassa ensimmäinen maa, jossa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet. Nähdäkseni yksi selitys naisten osallistumisen ja tasa-arvon pitkälle perinteelle on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan malli. Konkreettisena esimerkkinä voi mainita subjektiivisen oikeuden päivähoitoon, joka mahdollistaa naisten täyden osallistumisen työelämään, Virolainen kertoi eurooppalaisista kansanedustajista koostuvalle kuulijakunnalle.

Yksi raportin suosituksista on 40 prosentin kiintiö muihin kuin vaaleilla valittaviin päätöksentekoelimiin.

        Suomessa se otettiin kunnallisella tasolla käyttöön jo 1980-luvulla. Aluksi kiintiöt herättivät suurta vastustusta ja epäiltiin, ettei tehtäviin löydy tarpeeksi naisia. Toisin kävi. Nykyään naiset ovat jo enemmistönä monissa kunnanvaltuustoissa, kansanedustaja Riitta Myller (sd.) totesi.

Liberaaliryhmän ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kertoi, että pohjoismaissa sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon jo lakien valmisteluvaiheessa arvioimalla lakihankkeen sukupuolivaikutukset.

        Yksi pohjoismaisten demokratioiden vahvuuksista on myös naisten yhteistyö yli puoluerajojen. Esimerkiksi Suomessa kaikkien puolueiden naisjärjestöt kuuluvat laajaan kattojärjestöön, joka muun muassa toimii lausunnonantajana, kun ministeriöt valmistelevat lakeja. Lisäksi kaikki naiskansanedustajat kuuluvat Eduskunnan naisverkostoon, Anttila kertoi.

Kaikki kolme totesivat puheissaan kuitenkin, ettei maailma ole valmis eikä sukupuolten tasa-arvo lähelläkään täydellistä edes Suomessa.

         Monet tulevaisuuteemme vaikuttavat tärkeät taloudelliset päätökset tehdään yhä miesten kabineteissa. Naisten ja miesten ääni pitäisi kuulua kaikkialla, Myller sanoi.

 

        Demokratia tarvitsee molempia sukupuolia päätöksentekijöiksi. Naiskansanedustajien osuus on matala useissa Euroopan neuvostonkin jäsenmaissa. Tavoitteen tulisi olla puolet ja puolet, Anttila totesi.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.

Linkki raporttiin “Political parties and women’s political representation” (sisältää muun muassa taulukon, johon on listattu naisten osuus parlamenttipaikoista kaikissa EN:n jäsenvaltioissa):

 

http://assembly.coe.int/ASP/Doc/XrefViewPDF.asp?FileID=19010&Language=EN

 

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.