Viikonlopun tulvat Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa ovat olleet vuodenaikaan nähden poikkeuksellisia. Tulvissa on kastunut useita rakennuksia, tulvan alle on jäänyt useita teitä sekä tuhansia hehtaareja peltoa ja tulvavesi on katkaissut lukuisia teitä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mukaan mahdollisia rakennuksille tai irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja sekä satovahinkoja voidaan korvata valtion varoista.

– Satovahinkojen korvaamiseen on tällä hetkellä varattu noin 10 miljoonaa euroa ja tulvavahinkojen noin 2,5 miljoonaa euroa. Kunhan vahingot ovat kokonaisuudessaan tiedossa, teen hallitukselle esityksen lisämäärärahatarpeesta.

Poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden tietyille peltokasveille ja sopimusviljellyille puutarhakasveille aiheuttamista satovahingoista voi hakea valtion korvauksia. Satovahinkokorvausta voidaan maksaa satovahingon määrä vähennettynä viljelijän omavastuuosuudella, muun lainsäädännön nojalla saaduilla korvauksilla ja saaduilla vakuutuskorvauksilla.Valtioneuvoston asetuksella säädetään korvausosuus.

Mahdollisia rakennuksille, yksityisteille ja irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja voidaan tietyin rajoituksin myös korvata valtion varoista tulvavahinkolain perusteella. Korvausta ei makseta tulvavahinkolain perusteella, jos tulva on aiheutunut vesilain mukaisista toimenpiteistä tai vesilain tai muun lain vastaisesti suoritetuista toimenpiteistä. Maataloustuotannolle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisen edellytyksenä on, että Euroopan komissio on hyväksynyt maksamisen. Tulvakorvauksia voidaan maksaa aikaisintaan keväällä 2013. Vesistöjen poikkeuksellisista tulvista rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja korvataan valtion määrärahoista 31.12.2013 saakka tulvavahinkolain nojalla, sen jälkeen korvaussuojaa voi saada hankkimalla vakuutuksen. Vakuutusyhtiöillä on jo tarjolla kiinteistöille vakuutustuotteita, joihin sisältyy tulvaturva.

Sato- ja tulvavahinkojen korvaushakemukset jätetään kuntaan.

Tulvien odotetaan jatkuvan vielä joitakin päiviä. Ministeri Koskinen on tilanteesta huolissaan, mutta varoittaa, että vieläkin pahempiin tulviin on syytä varautua:

– Laajoilla alueilla vesistöt ovat niin korkealla, että syys- ja talvitulviin on syytä varautua lähes koko Suomessa. Koska myös maa on hyvin märkä, sateet nostavat nopeasti vedet tulvalukemiin. Myös kaivot ja pienet vedenottamot ovat vaarassa likaantua tulvavesistä.

Ministeri Koskinen muistuttaa, että tulvan uhatessa jokaisen tulisi hyvissä ajoin varautua suojaamaan itsensä ja omaisuutensa. Tulvavaara-alueen asukkaiden ja toimijoiden kannattaa selvittää, kuinka korkealle vesi voi nousta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä tuotetaan jatkuvasti ajantasaisia vesitilannetiedotteita, joista jokainen voi seurata oman alueensa vesistöjen virtaamien ja vedenkorkeuksien kehitystä. Tulvavaara-alueita on myös määrä ilmakuvata.

– Kuten Kurikassa nähtiin, monissa vesistöissä on patoja ja penkereitä, joiden murtuminen aiheuttaisi äkillisen vaaran alapuolisille asukkaille, yhdyskunnille ja kulkuyhteyksille. Tärkeiden patojen vahingonvaara on selvitetty etukäteen ja rakenteen omistaja on vastuussa sen kunnosta. Valtio omistaa suuren osan vesistörakenteista ja niiden turvallisuuden varmistaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä.

– Tulvatilanteessa on erityisen tärkeää muistaa varoa virtaavaa tulvavettä – matalakin nopeasti virtaava vesi voi kaataa aikuisenkin ihmisen lapsista puhumattakaan. Kulkemista veden peittämillä teillä tulisi tietysti välttää, jos vain voi, varoittaa ministeri.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat vuosi sitten arvioineet koko Suomen tulvariskit. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta tulvakartat löytyvät Ilmajoelta, Kyrönjoen alaosalta, Jalasjärveltä, Laihialta, Lapualta ja Perhonjoelta.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.