Kaksikulttuuriset avioliitot valokeilassa
Parisuhde kukoistaa, vaikka kotitöistä riidellään

Kaksikulttuuriset liitot Suomessa yleistyvät. Parisuhteeseen ollaan tyytyväisiä, vaikka ristiriitoja on tavanomaista useammalla. Isyys kaksikulttuurisissa liitoissa tarvitsisi nykyistä enemmän tukea. Ympäristön asenteet ovat usein kielteisiä, mutta lähipiiri hyväksyy liitot.

Viime vuosina solmituista liitoista jo yksi kymmenestä on kotimaankielisen ja vieraskielisen avioliittoja ja Helsingissä niiden osuus on vielä suurempi. Kaksikulttuurisia avio- ja avoliittoja on jo noin 45 000.

Väestöliiton Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja -perhebarometri 2012 luo ensimmäistä yleistettävää kuvaa kaksikulttuurisista liitoista Suomessa. Tutkijat Minna Säävälä ja Lassi Lainiala pyrkivät tutkimuksen avulla valottamaan kaksikulttuuristen liittojen arkea ja luonnetta. Väestöliiton uuden Perhebarometrin kyselyyn vastasi 2 400 kotimaankielisen ja vieraskielisen välisessä avioliitossa elävää. Runsaat puolet, 52 prosenttia vastaajista, elää lapsiperheen arkea.

Pika-avioliitot harvinaisia

Ulkomaalaistaustaiset puolisot tulevat 140 eri maasta, ja yli puolet tulee länsimaista. Vaimot tulevat yleisimmin Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta. Ulkomaalaistaustaiset miehet tulevat tasaisemmin eri lähtömaista. Tulijat eivät ole erityisen nuoria, eivätkä vähän koulutettuja kuten usein kuvitellaan. Ulkomaalaistaustaisiin puolisoihin tutustutaan yleensä ulkomailla työn tai opiskelujen kautta ja lomamatkoilla, harvemmin internetissä.  Suurin osa kaksikulttuurisista pareista on seurustellut pitkään ennen avioitumista. Pika-avioliittoja, eli alle 3 kuukautta ennen avioitumista seurustelleita, on vain kolme prosenttia kaikista pareista.

– Pika-avioliitot näyttävät yllättäen olevan yhtä lailla kestäviä kuin muutkin liitot, kertoo Minna Säävälä.

Uusperheet yleisiä miehillä

Lähes yksi neljästä kaksikulttuurisessa lapsiperheessä elävästä muodostaa uusperheen. Erityisesti vaimoilla Thaimaasta, Venäjältä ja Virosta on yleisesti lapsia edellisistä liitoista heidän avioituessaan suomalaismiehen kanssa. Suomalaismiehet avioituvat näihin liittoihin hieman tavanomaista vanhempina ja heillä on usein edellisiä liittoja takanaan.

– Miesten korkeampi ikä avioliittoja solmittaessa, lähes 40 vuotta, viittaa aiemmin purkautuneen liiton lisäksi mahdollisiin vaikeuksiin löytää kumppania suomalaisilta parisuhdemarkkinoilta.

Miehet näissä liitoissa ovat keskimääräisiä suomalaisisiä tyytymättömämpiä vanhemmuuteensa. Heistä harvempi pitää lapsia tärkeinä onnistuneessa avioliitossa.  Vanhemmuuden mallit ovat erilaisia ja isän voi olla vaikea löytää paikkaansa erilaisissa käytännöissä ja sukupuolirooleissa.  Myös uusperheiden yleisyys luo paineita näihin avioliittoihin.

– Isyys kaksikulttuurisissa liitoissa tarvitsisikin enemmän tukea. Neuvoloissa ja koti-koulu-yhteistyössä pitäisi huomioida ja kohdata nämä isät.

Riitoja enemmän kotitöistä, ei kasvatuksesta

Kaksikulttuurisissa avioliitoissa elävät ovat vähintään yhtä tyytyväisiä elämäänsä ja parisuhteisiinsa kuin muutkin suomalaisparit. Seksuaalista haluttomuutta esiintyy näissä liitoissa hieman tavanomaista vähemmän. Parit riitelevät samoista aiheista kuin muutkin, mutta riitoja on useammalla. Yleisimpiä ovat riidat arkisista asioista, kuten kotitöistä, vapaa-ajan käytöstä ja raha-asioista. Lasten kasvatus ei vastoin yleistä uskomusta aiheuta riitoja sen useammalle kuin tavanomaisissa suomalaisten avioliitoissa.

– Erilaisista taustoista tulevat puolisot joutuvat sopimaan monista sellaisista asioista, jotka samanmaalaisille ovat itsestään selviä. Riitaisuudesta huolimatta parisuhteeseen ollaan tyytyväisiä, toteaa Lassi Lainiala.

Liiton saa kukoistamaan tunne rakkaudesta, läheisyys, seksi ja yhdessä vietetty aika. Myös toisen maassa jonkun aikaa eläminen, hänen kielensä oppiminen ja kulttuuriin tutustuminen vahvistaa liittoa kyselyyn vastanneiden mielestä. – Toisen kulttuurille tuleekin antaa tilaa perheessä, eikä yrittää muuttaa toista, pohtii Säävälä.

Suku tukee, mutta ympäristön asenteet rasittavat

Kaksikulttuurisen avioliiton solmineiden vanhemmat ja lähipiiri suhtautuvat liittoihin myönteisesti. Poikkeuksen tekevät isät, jotka olivat suhtautuneet tyttärensä liittoon kehitysmaasta tulevan miehen kanssa muita kielteisemmin. Heidänkin suhtautumisensa muuttui myönteiseksi avioliiton kuluessa.

Moni suomalainen toi esiin puolisonsa kohtaamat ennakkoluulot lähipiirin ulkopuolella. Erityisesti kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla asuvat kertoivat syrjinnästä.

Suomi koetaan kuitenkin kaiken kaikkiaan hyväksi maaksi asua. Suurin osa kaksikulttuurisista pareista on asettunut Suomeen. Ulkomaalaistaustaisista 77 prosenttia ajattelee asuvansa Suomessa viidenkin vuoden kuluttua ja vain 7 prosenttia ajatteli muuttaneensa silloin lähtömaahansa tai johonkin kolmanteen maahan.

Ympäristön asenteet ja yhteiskunnan tarjoamat palvelut sekä työelämän rekrytointikäytännöt vaikuttavatkin kaksikulttuuristen parien hyvinvointiin. – Kaksikulttuuriset liitot tuovat uusia vaikutteita ja ajatuksia parisuhde-elämästä, toteaa Lassi Lainiala.

Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Perhebarometri 2012. Minna Säävälä ja Lassi Lainiala. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen katsauksia E 46/ 2012. Väestöliitto 2012. ISBN 978-952-226-112-0. Hinta: 25 € + toimituskulut. Tilaukset www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.