Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä pohti tänään perjantaina 16.11. sisäministeri Päivi Räsäsen johdolla voidaanko nuorten tekemiä vakavia väkivallantekoja ja joukkosurmia ennalta estää. Ministeriryhmä keskusteli nuorten tekemistä vakavista väkivallan teoista sisäministeriön tekemän Miksi nuori surmaa –selvityksen pohjalta. Toisena aiheena kokouksessa oli Norjan 22.7.2011 viranomaistoimintojen arvioinnista tehtävät johtopäätökset Suomessa.

Miksi nuori surmaa –selvityksessä käydään läpi kahdeksan nuorten tekemää suunnitelmallista henkirikosta vuosina 1989-2012. Selvityksen tiedot on koottu pääasiassa esitutkintapöytäkirjoista, tutkintalautakuntien raporteista sekä akateemisesta tutkimuksesta. Selvitykseen on koottu mahdollisia syitä nuorten tekemiin joukkosurmiin ja muihin vakaviin väkivallantekoihin. Hallitus päätti selvityksen tekemisestä 30.5.2012.

Selvityksen mukaan yhteistä teoille on niiden suunnitelmallisuus sekä nimenomainen surmaamistarkoitus jo tekoa edeltävässä suunnittelussa. Selvityksen tavoitteena on yrittää kehittää vakavien väkivallantekojen varhaista tunnistamista ja ennalta ehkäisyä.

-Selvityksen tulokset osoittavat, että vakavien väkivallantekojen ennalta estämiseen tarvitaan kaikkien viranomaisten, järjestöjen ja potentiaalisen tekijän lähipiirin toimenpiteitä. Nuorten, syrjään vetäytyvien, koulukiusattujen ja kostoa suunnittelevien miesten kanssa pitäisi saada aikaan ennen kaikkea keskusteluyhteys ennen kuin on liian myöhäistä, ministeri Räsänen toteaa.

Nuori joukkosurmaaja suunnittelee tekoaan pitkään ja yksityiskohtaisesti

Miksi nuori surmaa –selvityksessä tarkasteltavat nuorten tekemät vakavat väkivallanteot poikkeavat monella tavalla perinteisestä suomalaisesta väkivallasta. Tekijä on usein suunnitellut tekoa yksityiskohtaisesti ja huolellisesti, alkoholi ei ole merkittävä taustatekijä ja teoilla on yhteyksiä kansainvälisiin malleihin. Tekoihin on etsitty myös yhteiskunnallisia syitä, kuten yhteisöllisyyden vähenemistä ja syrjäytymisen lisääntymistä.

Selvitykseen koottujen joukkosurmien ja muiden vakavien väkivallantekojen tekijät ovat kaikki olleet nuoria poikia tai miehiä, iältään 14-23 -vuotiaita. Suuri osa tekijöistä on yksinäisiä tai syrjään vetäytyviä. Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys näyttääkin olevan merkittävä riskitekijä vakavalle suunnitelmalliselle väkivallalle. Selvityksessä mukana olevissa kolmessa koulusurmassa (Raumanmeri, Jokela, Kauhajoki) teoille on tyypillistä pitkä suunnittelu- ja valmisteluaika, puolesta vuodesta useisiin vuosiin. Koulusurmaajia oli myös kiusattu koulussa pitkään.

Joukkosurmaajilla tai vakaviin väkivallantekoihin syyllistyneillä nuorilla ei ole yhtenäistä perhetaustaa. Usean teon taustalla on kosto. Koston kohteen konkreettisuus vaihtelee ennalta valituista uhreista kouluyhteisöön yleisesti sen mukaan, minkä tekijä kokee ”syyllisenä”. Suuri osa tekijöistä mielsi tai ymmärsi jäävänsä kiinni teosta.

Tilastojen perusteella Suomi on länsieurooppalaisissa vertailuissa varsin väkivaltainen maa.

Eritoten henkirikosten määrä suhteessa väkilukuun on suuri. Tilastojen mukaan nuorten 18-20-vuotiaiden tekemän väkivallan määrä on kasvanut viime vuosina, kun samanaikaisesti kaikkien henkirikosten määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun.

Norjan joukkosurman kaltaisissa tapauksissa haasteena on uhkan tunnistaminen ja ennalta ehkäisy

Suomessa eri ministeriöt ovat arvioineet toimialojensa viranomaisten toimintakykyä ja toimintajärjestelmiä Norjan joukkosurmasta saatujen kokemusten pohjalta. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmälle esiteltiin sisäministeriön tekemiä johtopäätöksiä. Norjan havaintoja ei voida sellaisenaan suoraan verrata Suomeen, koska organisaatio- ja toimintamalleissa on eroja.

Suomalaisen turvallisuusjärjestelmän vahvuuksia arvioinnin mukaan ovat:

–          poliisi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos toimivat alueellisesti laajemmissa ja vahvemmissa organisaatioyksiköissä

–          Suomessa on valtakunnallinen viranomaisten yhteinen hätäkeskusjärjestelmä

–          viranomaisilla on yhteinen viestiverkko, VIRVE

–          viranomaisyhteistyö on toimivaa ja lainsäädäntö tukee sitä.

-Hätäkeskusjärjestelmä on suomalainen vahvuus. Uusi tietojärjestelmä parantaa hätäkeskusten ja muiden viranomaisten toimintakykyä edelleen. Tulevaisuudessa myös viranomaisten yhteinen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmä (KEJO) integroidaan osaksi hätäkeskusjärjestelmiä. Se parantaa merkittävästi viranomaisten toiminta- ja yhteistoimintakykyä johtamisessa ja tilannekuvan muodostamisessa, Räsänen totesi kokouksessa.

Miksi nuori surmaa –selvityksen tuloksien ja Norjan 22.7. –tapahtumista tehtävien johtopäätösten käsittelyä jatketaan valtioneuvostotasolla.

Miksi nuori surmaa –selvitys löytyy osoitteesta www.intermin.fi/sisainenturvallisuus

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.