Valiokunta hyväksyi perjantaina 16. marraskuuta lausunnon EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä vuosille 2014-2020 (Suomen neuvottelukehys). Suuri valiokunta painottaa, että rahoituskehyksien kokonaistaso on neuvotteluissa keskeisin kysymys Suomen nettomaksuosuuden kannalta. Rahoituskehysten kokonaistasossa suuri valiokunta pitää keskeisenä neuvottelutavoitteena rahoituskehyksien maltillista ja kurinalaista kokonaistasoa. Kauden 2014 – 2020 rahoituskehykset heijastavat

kansallisten budjettien vaikeaa tilaa ja budjettikurivaatimuksia. Kasvua ei tule hakea EU-budjetin menoja lisäämällä.  Nettomääräisesti komission ehdotuksen hyväksyminen toisi Suomelle näin ollen 1,5 mrd. euron lisämenot vuosina 2014-2020 . Valiokunta pitää selviönä, että kaikissa rahoituskehyksen otsakkeissa on oltava valmis hyväksymään leikkauksia. Juustohöylän sijaan leikkauksia tulee kohdentaa.

Suomeen palautuvista rahoista maatalous on ollut selkeästi suurin EU:n politiikan lohko. Valiokunta katsoo, että maatalouden II-pilarin (epäedullisista luonnonolosuhteistamme aiheutuvia haittoja) palauman puolustaminen on Suomen kannalta olennainen neuvottelukysymys. Maaseudun kehittämisrahoitus tukee suoraan EU 2020 –strategian tavoitteita vihreästä ja kestävästä kasvusta maaseudulla ja siksi sen tulee olla nyt neuvoteltavan rahoituskauden tärkeä painopiste.

Suomen keskeisenä neuvottelutavoitteena on turvata nykyinen suhteellisen osuus maaseudun kehittämisvaroista (2,3 %) tulevalla kehyskaudella tai mahdollisimman lähellä nykytasoa oleva euromääräinen taso. Alue- ja rakennepolitiikassa Suomen prioriteetti on puolustaa Itä- ja Pohjois-Suomen erityisrahoitusta. Komission esittämä liki 43 prosentin leikkaus rahoitukseen ei ole hyväksyttävissä. Neuvotteluissa tavoitteena tuleekin edelleen olla, että rakennerahastokaudella 2014- 2020 Suomen saama suhteellinen rahoitusosuus säilyy vähintäänkin nykytasolla tai ainakin nyt olevalla euromääräisellä tasolla.

Suuri valiokunta on johdonmukaisesti pitänyt tärkeänä, että eräille jäsenvaltioille myönnettyjen maksualennusten järjestelmästä luovuttaisiin. Uusia maksukorjauksia ei tulisi myöntää, vaan niitä tulisi pikemminkin karsia. Suomen ei tule myöskään sulkea pois oman maksualennusvaatimuksen tekemistä. Kokouksessaan suuri valiokunta kuuli Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia unionin jäsenmaiden neuvottelutilanteesta koskien rahoituskehyksiä vuosille 2014-2020.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen raportoi valiokunnalle 12. marraskuuta pidetyn euroryhmän kokouksen tuloksista. Lisäksi valiokunta alustavasti kuuli ministeriä 20.11. pidettävän kokouksen valmisteluista.

Valiokunta kuuli lisäksi ulkoministeri Erkki Tuomiojaa ulkoasiainneuvoston kokouksesta 19. marraskuuta.  Seuraava suuren valiokunnan kokous tiistaina pidetään tiistaina 20. marraskuuta kello 9.30 alkaen.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.