Valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 28/2012 vp) asiasta valmistui tiistaina 20. marraskuuta. Muutosten tarkoituksena on rajoittaa palkan­saajalle maksettavien verovapaiden kilometri­korvausten enimmäismäärään sisältyvää yli­kompensaatiota vaiheittain ensi vuoden alusta.

Vähennys olisi ensi vuoden alusta 5 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen vuosittain laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä. Sen lisäksi on tarkoitus ottaa käyttöön toinen, alempi korvaustaso paljon ajavia varten. Sitä sovellettaisiin siltä osin kuin työmatkasta korvattavia ajoja on yli 15 000 kilo­metriä vuodessa. Verohallinto vahvistaisi veros­ta vapaaksi määräksi tältä osin 55 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta korva­ustasosta. Tämä muutos tulisi voimaan vuoden 2014 alusta.

Yleinen viiden prosentin vähennys merkitsisi esi­merkiksi vuoden 2012 korvaustasossa kahden sentin leikkausta 45 sentistä 43 senttiin kilo­metriltä. Alempi korvaustaso oikeuttaisi vastaa­vasti korvaamaan tänä vuonna yli 15 000 kilo­metriä ylittävistä työmatkoista verovapaasti 25 senttiä kilometriltä. Määrä kattaa keskimääräi­set muuttuvat kustannukset kokonaan sekä lisäk­si auton hankintaan sidotun pääoman kustannus­ten laskennallisen osuuden.

Ylikompensaatio johtuu siitä, että korvauk­sen laskentaperusteisiin sisältyvissä kiinteissä kustannuksissa ei ole otettu huomioon lainkaan yksityisajojen osuutta. Kiinteät kustannukset on siis laskettu oletta­en, että auto on hankittu yksinomaan työajoa varten. Esityksen taustalla olevat selvitykset osoittavat kuitenkin, että pääosa — keskimäärin noin 90 prosenttia — työssä käyvien henkilöi­den omalla henkilöautolla tehdyistä matkoista on yksityisajoa. Kun tätä ei ole otettu huomioon kiinteitä kustannuksia laskettaessa, korvaukset sisältävät väistämättä myös elantomenojen osuutta.

Ylikompensaatiota muodostuu toisaalta myös silloin, kun työajot ylittävät 15 000 kilometriä vuodessa, koska Valtion työmarkkinalaitos on laskenut kiinteiden kustannusten kilometrikoh­taisen arvon tämän kilometrimäärän ja kahdek­san vuoden poistoajan perusteella. Palkan­saajalle ei siis muodostu keskimäärin tämän jäl­keen työmatkasta kiinteiden kustannusten osalta verovapaata korvausta vastaavaa todellista menoa.

Pääosa verovapaita kilometrikorvauksia saa­vista kuuluu yleisen, viiden prosentin vähennyksen piiriin. Lisäksi isolla osalla työmatkasta aiheutu­neiden ajojen määrä on alle tuhat kilometriä vuodessa, vuonna 2010 esimerkiksi noin 400 000:lla yhteensä 728 000 korvauksia saaneesta. Hei­dän osaltaan vuotuinen vähennys on jatkossa tämän vuoden korvaustasolla, enimmillään 20 euroa. Paljon eli yli 15 000 kilometriä ajaneita oli samana vuonna noin 38 000 eli hieman yli viisi prosenttia korvauksensaajista. Heille muutos vuoden 2014 jälkeen on vastaavasti suurempi edellä kuvatuista syistä.

Esityksen verotuottovaikutus riippuu ratkai­sevasti siitä, miten muutos otetaan huomioon työnantajan ja työntekijän välisissä sopimuksis­sa. Esityksessä on päädytty erilaisten olettamien jälkeen arvioon, jossa verotuotot kasvaisivat noin 20 miljoonaa euroa ensi vuonna ja 45 miljoonaa euroa vuonna 2014. Lukuihin liittyy merkittäviä va­raumia.

Muutosesitys koskettaa laajaa palkansaajajouk­koa ja vaikuttaa työnantajien ja työntekijöiden välisiin sopimuksiin. Toisaalta vuosittain vero­vapaasti maksettavien kilometrikorvausten mää­rä on huomattava ja kysymys oikeamääräisistä kustannusten korvauksista on verotuksen yleis­periaatteiden vuoksi tärkeä.

Esitys on monessa suhteessa merkityksel­linen. Valiokunta pitää sen vuoksi tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia seurataan jatkossa.

Mietintöön sisältyy perussuomalaisten ja keskustan yhteinen vastalause, jossa esitetään hylkäystä. Mietintö luettavissa valiokunnan verkkosivuilla:

http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/vavm+28/2012

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.