Useampi kuin joka kolmas kunta korottaa tuloveroprosenttiaan vuodelle 2013. Luku on merkittävästi ennakoitua suurempi. Korkein tuloveroprosentti on Mänttä-Vilppulassa, 22,00 prosenttia. Matalin Manner-Suomen tuloveroprosentti on Kauniaisissa, 16,50 prosenttia.

Kunnan tuloveroprosentti nousee ensi vuonna yhteensä 1,5 miljoonalla kuntalaisella.

Kunnat jotka laskevat tuloveroprosenttiaan ovat Brändö, Pelkosenniemi ja Puumala, sekä Kitee, joka tekee kuntaliitoksen Kesälahden kanssa ensi vuoden alussa.

Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,38, eli nousua on tästä vuodesta 0,14 prosenttiyksikköä.  Kuntien verotulot lisääntyvät tuloveroprosenttien korotusten johdosta noin 135 miljoonaa euroa.

Maakunnittain tarkasteltuna keskimääräinen tuloveroprosentti nousee eniten Kainuussa, 0,83 prosenttiyksikköä. Kainuussa kaikki kunnat paitsi Suomussalmi ovat tehneet päätöksen tuloveroprosentin nostamisesta.

Suurista kaupungeista tuloveroprosenttejaan korottivat Jyväskylä, 20,00 prosenttiin, sekä monikuntaliitoksen tekevä Oulu, 19,25 prosenttiin. Korottaviin kuntiin kuuluvat liitoskunnista myös Mikkeli, Raahe ja Savonlinna.

Ahvenanmaan kuntien alimmat tuloveroprosentit ovat Lemlandissa ja Saltvikissa, 16,25 prosenttia ja korkein Kökarissa, 19,50 prosenttia. Ahvenanmaan kuntien vastuulla on vähemmän tehtäviä kuin Manner-Suomen kunnissa.

Vuoden 2013 kiinteistöveroprosentteja on nostettu noin sadassa kunnassa, yhteensä noin 35 miljoonan euron verran.

Veronkorotusaalto kertoo talousvaikeuksista

Suuret valtionosuusleikkaukset, sekä talouskasvun ja verotulojen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet kuntien päätöksiin korottaa tuloveroprosenttiaan.

– Vaikka useiden kuntien odotettiinkin korottavan tuloveroprosenttiaan, on nyt tehty korotusten määrä harvinaisen suuri. Esimerkiksi Kainuun lähes koko maakunnan kattavat veronkorotukset on varsin poikkeuksellinen ilmiö, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Luottamushenkilöillä on edessä useita vaikeita päätöksiä. Suomen talouden ennakoitu nollakasvu yhdistettynä kuntien toimintamenojen noin neljän prosenttiyksikön kasvuun on yhtälönä erittäin ongelmallinen.

– Veronkorotusten lisäksi taloutta on sopeutettava toiminnan tehostamisen ja säästöjen kautta. Maltillinen työmarkkinaratkaisu on avainasemassa myös kuntatalouden tervehdyttämisen kannalta, sanoo Kietäväinen.

Kuntaliitto vaatii kuntien veropohjan laajentamista tulevien verokorotuspaineiden hillitsemiseksi.

– Valtion lähiaikojen päätöksillä on suuri vaikutus kuntatalouden kehityssuuntaan. Kuntien veropohjaa on vahvistettava ja näin vähennettävä tulevia paineita kunnallisveron korottamiseen. Nopein keino olisi jäteveron tuoton siirto kunnille, sanoo Kietäväinen.

Valtionosuuksiin ei lisää leikkauksia

Valtion rahoitus kuntapalveluihin on ollut suurin yksittäinen säästökohde tällä eduskuntavaalikaudella. Uusia valtion menojen säästötoimenpiteitä on odotettavissa ensi kevään valtiontalouden kehysneuvottelujen yhteydessä.

– Kuntien valtionosuudet on jätettävä valtion ennakoitujen lisäleikkausten ulkopuolelle, sanoo kuntatalouden apulaisjohtaja Reijo Vuorento.

Kuntaliitto pitää nykyisessä taloustilanteessa tärkeänä, että myös valtio osallistuu kuntien vastuulla olevien peruspalvelujen rahoitukseen sekä kuntien rakennusten peruskorjausten tukemiseen.

– Kunnat tarvitsevat valtion tukea peruskorjaushankkeiden rahoittamiseksi. Peruskorjaushankkeiden myönteiset vaikutukset ovat merkittäviä – ne ovat nopeasti käynnistettävissä ja niillä on paikallisesti työllisyyttä edistävä vaikutus tilanteessa, jossa yksityisen sektorin investoinnit ovat vähenemässä, muistuttaa Vuorento.

Kuntakohtaiset tiedot ensi vuoden tuloveroprosenteista ovat luettavissa tiedotteen yhteydessä olevista liitteistä verkkosivullahttp://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/11/Sivut/verotus-kiristyy-119-kuntaa-korottaa-tuloveroprosenttiaan.aspx

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.