Henkilöliikenne on kasvanut Suomen ja Venäjän rajalla ennätysmäisesti viime vuosien aikana. Rajanylitysten kokonaismäärä itärajan rajanylityspaikoilla tulee suurella todennäköisyydellä ylittämään tänä vuonna 12 miljoonan rajan. Liikenteen arvioidaan kasvavan 15- 20 %:n vuosivauhtia seuraavan viiden vuoden ajan. Kasvava rajaliikenne tuo Suomeen selvää taloudellista hyötyä. Venäjän tilastokeskuksen matkailutilaston mukaan Suomi oli viime vuonna venäläisten suosituin matkakohde. Kasvupotentiaalia on valtavasti, koska lähes 100 miljoonaa venäläistä ei ole matkustanut entisen Neuvostoliiton rajojen ulkopuolelle.

Sisäministeriön rajavartio-osasto on kasvavan rajaliikenteen hallintaa koskevassa selvityksessään tarkastellut kasvavan rajaliikenteen vaikutuksia rajainfrastruktuuriin, viranomaisyhteistyöhön, liikenneväyliin ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin sekä Rajavartiolaitoksen voimavaratarpeisiin ja toimintaan. Viranomaisten voimavaroja ja rajaliikenteen hallintaan vaikuttavia toiminnallisia ja teknisiä rakenteita tulisi tarkastella, kehittää ja hallita yhtenä kokonaisuutena.

Rajavartiolaitoksen liikkumavaraan kasvavan rajaliikenteen hallinnassa vaikuttavat vahvasti hallitusohjelman mukaiset tavoitteet valtion talouden vakauttamiseksi. Rajavartiolaitos valmistelee talouden sopeuttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on 29 miljoonan euron pysyvä kustannustason lasku. Mikäli rajaliikenteen kasvu jatkuu nykyisellään, niin rajatarkastustehtäviin tarvitaan seuraavan viiden vuoden aikana lisäresursseja 200 henkilötyövuotta. Rajavartiolaitokselle on esitetty ensi vuoden talousarvioesityksessä 40 henkilötyövuoden lisäystä, mikä toteutuessaan vähentää lisätarpeen 160 henkilötyövuoteen.

Rajanylityspaikkojen tulisi olla tehokkaita ja liikenneväylien sujuvia ja turvallisia. Nykyisen rajanylityspaikkaverkoston arvioidaan olevan riittävän tiheä myös kasvavan rajaliikenteen tarpeisiin ja myös mahdollisen EU – Venäjä viisumivapauden toteutuessa. Selvityksen perusteella nykyisten kansainvälisten rajanylityspaikkojen läpäisykyky tulisi saattaa rajaliikenteen edellyttämälle tasolle, jotta Suomeen ja Suomen kautta kulkeva rajaliikenne toteutuu turvallisesti ja sujuvasti. Tämä edellyttäisi nykyisten rajanylityspaikkojen kehittämistä sekä Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstövoimavarojen turvaamista.

Rajaliikenteen hallintaa tulee tukea toimivalla ja kustannustehokkaalla tarkastusprosessilla.

Selvityksen perusteella voidaan lisäksi todeta, että kasvava rajaliikenne ei vaikuta yksinomaan rajanylityspaikoilla toimivien viranomaisten tehtäviin ja resursseihin vaan heijastaa monialaiset vaikutuksensa useamman viranomaisen toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Hätäkeskuksille kasvava rajaliikenne merkitsee venäjänkielisten hätäpuheluiden määrän kasvua koko maassa pääpainon ollessa Kaakkois-Suomessa. Poliisitoiminnan kannalta on tärkeää kehittää rajanylityspaikoille johtavia pääliikenneväyliä, koska niiden kunnolla on suuri merkitys liikenneturvallisuudelle.

Rajaliikenteen hallinnan lähtökohtana voidaan pitää oikeaa, laajaa ja ajantasaista kokonaistilannekuvaa. Rajaliikenteen sujuvuuden varmistamiseen osallistuvien viranomaistahojen tulisi tehdä yhdessä arviointityötä rajaliikenteen hallinnan osalta. Kaikilla hallinnon tasoilla olisi johdonmukaisesti tiivistettävä Suomen ja Venäjän viranomaisten välistä yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa.

Muuttuvaan tilanteeseen tulisi tarvittaessa voida reagoida tiivistämällä yhteistyötä ja sovittamalla yhteen toimintatapoja erityisesti rajanylityspaikoilla. Ennakoivaa tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta kasvavan rajaliikenteen vaikutusten hallinnassa viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken tulisi myös jatkaa ja kehittää, jotta rajaliikenteen tarpeisiin pystytään varautumaan mahdollisimman hyvin.

Kasvavan rajaliikenteen hallinta –selvitys löytyy osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/422012

Viranomaisten varautumisesta itäliikenteen kasvuun löytyy tietoa osoitteesta http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/valmistautuminen_eu_venaja_viisumivapauteen

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.