Palvelualojen työnantajat PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe

Viimeaikaiset muutokset palveluissa haastavat asenteidemme ja ajattelumme ohella myös tilastoinnin ja elinkeinopolitiikan. Palvelujen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut ja muuttunut: Kiviriipan sijaan palvelut tulee nähdä tuottavuuskasvun moottorina, todetaan ETLAn tuoreessa tutkimuksessa

Suurin osa taloudesta on palveluita

Palvelut vastaavat noin 70 % Suomen työllisyydestä ja kokonaistuotannosta. Kuitenkin lähes 90 % työssä olevista suomalaisista on palvelutehtävissä – heidän työnsä ei ole välittömässä yhteydessä fyysiseen valmistukseen. Esimerkiksi teollisuuden sisällä puolet työtehtävistä on palvelua. Merkittävä osa itse palvelusektorista on osaamisintensiivistä: Yli puolet työntekijöistä toimii vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä.

Palvelut ovat nopeimmin kasvava erä maailmankaupassa. Suomessakin palveluiden ulkomaankauppa on ylijäämäistä. Keskeinen syy palvelukaupan kasvuun on digitalisoituminen. Globaali työnjako on muuttumassa niin, että kehittyneet maat erikoistuvat yhä enemmän palveluihin.

Tilastot antavat virheellisen kuvan palveluiden merkityksestä maailmankaupassa. Niiden mukaan palveluiden osuus on noin 20 %. Palveluiden todellinen maailmankauppaosuus on yli 50 %. Ero johtuu siitä, että palvelut mitataan tavarakaupasta poikkeavalla tavalla. Lisäksi palveluvienti tilastoituu puutteellisesti, koska 70 % maailmankaupasta on monikansallisten yritysten sisäistä kauppaa, suurelta osin palveluilla.

Palvelut teollisuuden keskeinen kilpailuetu globaaleilla markkinoilla

Teollisuus ja palvelut ovat voimakkaasti kietoutuneet toisiinsa. Palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden keskeinen kilpailuetu globaaleilla markkinoilla. Teollisuustuotteiden reaaliset hinnat maailmanmarkkinoilla laskevat, kun kehittyvät maat kasvattavat tuotantoaan ja vientiään. Kehittyneiden palveluiden kytkeminen osaksi teollisuustuotetta kasvattaa kilpailukykyä. Tutkimusten mukaan tehokas ja kilpailullinen palvelusektori lisää muiden alojen tuottavuutta. Globalisaation seurauksena teollisuus on yhä samankaltaisempaa eri puolilla maailmaa. Teknologiaa ja tuotantoa voidaan siirtää nopeasti yli rajojen. Erot maiden hyvinvoinnissa ja tulotasossa ratkeavat palveluissa: miten tehokkaasti ja millaisia palveluita tuotetaan.

Kiviriipasta tuottavuuskasvun lähteeksi

Merkittävä osa palveluista on muuttumassa kiviriipasta tuottavuuskasvun lähteeksi. Digitaalisten palveluiden tuotannossa ja varsinkin niiden käytössä on mahdollisuus suuriin skaalaetuihin. Ns. Baumolin tauti on väistymässä. Osaa palvelutuotannosta, esim. henkilökohtaisia hyvinvointipalveluita, ei kuitenkaan voida digitalisoida, eikä sen tuomia tuottavuushyötyjä täysin saavuttaa.  Palvelut ovat erilaisia; tauti lievenee mutta ei kokonaan häviä. Digitaalipalvelut voivat välillisesti hyödyttää myös esim. julkisten hyvinvointipalveluiden tuotantoa, jos terveydenhuollon prosessit ja tietojärjestelmät lopulta saadaan toimimaan.

– Tutkimus kiistatta osoittaa, että kehittyneissä talouksissa palveluiden osuus kansantaloudessa kasvaa. Tähän on varauduttava ja tämä on huomioitava elinkeinopolitiikassa. Resursseja on suunnattava myös palveluita tukevan toimintaympäristön kehittämiseen sekä kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen, toteaa Palvelualojen työnantajat PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Uutta arvoa palveluista –tutkimuksen (2012) ovat kirjoittaneet Mika PajarinenPekka Ylä-Anttila ja Petri Rouvinen. Kirjan kustantaja on Taloustieto Oy (ETLA). Hanketta ovat tukeneet PALTA ja Tekes.

Kirjan elektroninen versio saatavissa täältä (pdf)

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.