Ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan Suomen eläkejärjestelmä on kattava ja kestävä. Väestörakenne ja kansainvälistyvä talous edellyttävät kuitenkin järjestelmän kehittämistä. Eläkkeelle siirtymistä on myöhennettävä ja eläkevarojen sijoituksille pitäisi saada parempia tuottoja. Professorit Nicholas Barr ja Keith Ambachtsheer kartoittivat Suomen työeläkejärjestelmää Eläketurvakeskuksen pyynnöstä.

Professori Nicholas Barr suosittaa Suomelle eläkeiän alarajan nostamista suhteessa eliniän pitenemiseen. Hän ei usko eläkkeelle siirtymisiän nousevan nykyisillä kannustimilla. Hänen ehdotuksessaan jokaiselle ikäluokalle määriteltäisiin alin mahdollinen eläkkeeseen oikeuttava ikä. Ikärajan vähittäinen korottaminen olisi Barrin mielestä myös tärkeää asennemuokkausta.

Barr kannustaa nykyistä myöhempään mutta joustavampaan eläkkeelle siirtymiseen. Barr ehdottaa, että eläkkeestään voisi saada maksuun 25, 50 tai 75 prosenttia, myöhemmäksi jätetty osuus karttuisi edelleen työansioiden perusteella.

Jotta joustava työssäkäynti olisi mahdollista, Barrin mielestä pitäisi katsoa, etteivät liian korkeat kiinteät kustannukset ole esteenä osa-aikaisen työntekijän palkkaamiselle ja että työlainsäädäntö sallii työntekijälle osa-aikaisuuden tämän sitä halutessa. Barr toivoo myös keskustelua vanhempien ihmisten tuottavuudesta ja sen vaikutuksista työlainsäädäntöön.

Rahoituksen kestävyyden varmistamiseen on Barrin mukaan ylipäätään vain neljä lääkettä: eläkkeiden leikkaus, eläkeiän nostaminen, työeläkemaksujen nostaminen ja tuottavuuden nousu. Eläkemaksut ovat Barrin mielestä Suomessa jo nyt kansainvälisesti katsoen korkeat, joten niitä ei voida enää nostaa kovin paljon. Rahoituksen kestävyys ei Barrin mukaan silti ole tavoite sinänsä, vaan edellytys eläkkeiden riittävyydelle.

Eläkejärjestelmän tulisi myös ottaa nykyistä paremmin huomioon perherakenteen muutokset. Suomessa ongelmana on yksinäisten eläkeläisten huomattavan korkea köyhyysriski verrattuna eläkeläispariskuntiin.

Suomen eläkejärjestelmä ei Barrin mukaan ole kriisissä, joten muutoksia voidaan tehdä hätäilemättä. Hän näkee Suomen järjestelmässä useita vahvuuksia: työntekijä- ja työnantajapuolen yhteinen päätöksenteko, työntekijälle ns. pakkosäästönä karttuva eläke sekä suuren osan kansalaisista ja heidän ansiotuloistaan kattava järjestelmä, joka turvaa riittävän tasoisen eläkkeen suurimmalle osalle vakuutetuista. Lisäksi järjestelmä ei estä työvoiman liikkuvuutta, koska julkisten ja yksityisten eläkejärjestelmien edut ovat samat.

Suomessa tehokas yhdistelmäratkaisu

Myös professori Keith Ambachtsheer näkee Suomen eläkejärjestelmässä paljon vahvuuksia. Hän korostaa erityisesti instituutioiden toimivuutta ja niiden sujuvaa työnjakoa. Ambachtsheer katsoo, että järjestelmää voidaan silti tehostaa.

Ambachtsheer kiinnittää huomiota Suomen työeläkelaitosten hallintokuluihin. Arvion pohjana olevan CEM Benchmarkingin selvityksen mukaan ne ovat vakuutettua kohden laskettuna 48 euroa korkeammat verrattuna maailman huippuihin.

Ero syntyy työnantajiin kohdistuvista palveluista (59 euroa/vuosi Suomessa, 8 euroa/vuosi vertailuryhmässä). Vakuutettujen palveluissa kulut ovat Suomessa puolestaan kolme euroa pienemmät kuin vertailuryhmässä (48 euroa/vuosi, 51 euroa/vuosi).

Työnantajapalvelujen kulut ja markkinointi- ja myyntikulut ovat korkeampia suomalaisilla työeläkeyhtiöillä, joiden asiakaskunta muodostuu suuresta määrästä työnantajia. Kuluja kasvattavat myös yhtiöiden pieni koko, monipuolinen eläke-etuusrakenne ja ns. viimeisen laitoksen periaate.

Sijoitustoiminnan kulut ovat vertailuryhmän keskitasoa. Kuluja alentaa suomalaisten yhtiöiden tapa hoitaa sijoitukset suurelta osin itse, mutta toisaalta niitä kasvattavat ulkoisista palveluista maksetut vertailuryhmää korkeammat palkkiot.

Ambachtsheerin mielestä nykyistä suuremmat eläkevakuutusyhtiöt tai yhtiöiden vahvempi yhteistyö mahdollistaisivat hallinto- ja sijoituskulujen pienentämisen.

Ambachtsheerin mukaan Suomen järjestelmä yhdistää kuitenkin tehokkaasti monissa maissa erikseen hallinnoidut 1. pilarin lakisääteiset eläkkeet ja 2. pilarin työmarkkinapohjaiset eläkejärjestelyt. Ambachtsheer toteaa, että jos otetaan huomioon myös 2. pilarin työmarkkinaeläkkeet, kokonaisuuden toimeenpanokulut ovat Suomessa alemmat kuin keskimäärin vertailumaissa.

Rahastointiaste harkintaan ja globaalimpia sijoituksia

Eläkkeiden rahoitusta tulisi Ambachtsheerin mukaan arvioida uudelleen. Nykyisin eläkemaksutulosta menee eläkkeiden maksamiseen noin 75 prosenttia, ja 25 prosenttia rahastoidaan tulevien eläkkeiden varalle. Ambachtsheer nostaisi rahastointiastetta nykyisestä. Tarkastelemalla nykyisiä vakavaraisuussäännöksiä olisi mahdollista suunnata suurempi osuus eläkevaroista pitkällä aikavälillä tuotto-odotuksia parantavan strategian mukaisesti.

Ambachtsheerin mielestä Suomen eläkejärjestelmä on erittäin riippuvainen maan kansantaloudesta ja työllisyydestä. Lisäksi suuri osuus eli noin kolmannes eläkelaitosten sijoituksista kohdistuu kotimaahan. Riskien hajauttamisen näkökulmasta kansainvälisten sijoitusten osuuden tulisi kasvaa. Myös laajempi yhteistyö johtavien ulkomaisten eläkevakuuttajien kanssa voisi tuoda mukanaan uusia investointimahdollisuuksia.

Kehittämisehdotukset tervetulleita

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan mukaan on hienoa kuulla kansainvälisten arvioijien näkemys, että Suomen eläkejärjestelmä on perustaltaan kunnossa.

– Saimme myös joukon hyviä ehdotuksia kehittämiskohteiksi. Uskon, että päättäjät analysoivat ehdotuksia huolella.

Professori Nicholas Barr (London School of Economics) arvioi Suomen eläkejärjestelmää sen riittävyyden ja kestävyyden sekä rakenteen näkökulmasta. Professori, johtaja Keith Ambachtsheer (Rotman International Centre for Pension Management, Rotman School of Management, University of Toronto) tarkasteli arviossaan järjestelmän hallinnointia. Barr ja Ambachtsheer ovat kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja eläkealan asiantuntijoita.

Julkaisut löytyvät sähköisinä osoitteesta: http://www.etk.fi/fi/service/suomi_vertailussa/1598/suomi_vertailussa

 

Nicholas Barr:

EVALUATION OF THE FINNISH PENSION SYSTEM / PART 1
The pension system in Finland:
Adequacy, sustainability and system design

Keith Ambachtsheer:

EVALUATION OF THE FINNISH PENSION SYSTEM / PART 2
The pension system in Finland:
Institutional structure and governance

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.