Kouvolan Sanomat sekä Yleisradio uutisoivat 4.1.2013 sattuneesta tapauksesta, jossa nainen oli kaatunut liukuportaissa Kouvolan rautatieasemalla, ja ambulanssin saapuminen paikalle kesti pitkään. Hätäkeskuslaitos selvitti tapauksen ja toteaa, että päivystäjä toimi virheellisesti pyrkiessään ylläpitämään ensihoidon valmiustasoa kiireellisempien tehtävien varalle ja ambulanssin tulo viivästyi tästä syystä. Hätäkeskuslain mukaan toimialoilla on vastuu omien resurssiensa riittävyydestä, jolloin voimavarojen riittämättömyys ei ole peruste jättää vastaanottamatta ilmoitusta tai tehtävää.

Ensimmäinen hätäpuhelu tapahtuneesta vastaanotettiin 4.1. klo 15.45. Ilmoituksen tietojen perusteella päivystäjä teki tilanteessa riskinarvion ja päätyi kirjaamaan tehtävän C-kiireelliseksi. Tällöin tehtävä siirtyi ensihoidon tehtävänseurantaa hoitavan päivystäjän vastuulle, jonka tuli tilannekuvan parhaiten hallitsevana tahona määrittää tehtävälle tarkoituksenmukaisin sairaankuljetusyksikkö tehtävän kiireellisyys ja tavoitevasteaika (enintään 30 minuuttia) huomioiden.

Kohteesta vastaanotettiin toinen hätäilmoitus klo 16.06, ja kolmas puhelu klo 16.32. Tehtävä muutettiin B-kiireelliseksi klo 16.39 ja välitettiin sairaankuljetusyksikölle klo 16.40. Sairaankuljetusyksikkö oli perillä kohteessa klo 16.46.

Tapahtumahetkellä ei alueella ollut vapaana kuin hoitotason sairaankuljetusyksikkö, joten päivystäjä pyrki turvaamaan ensihoidon valmiutta kiireellisempien tehtävien hoitoon odottamalla hetken kyseiseen kiireellisyysluokkaan tarkoituksenmukaisemman perustason sairaankuljetusyksikön vapautumista. Koska tällaista ei kuitenkaan tehtävien ja resurssien määrästä johtuen vapautunut, odotusaika kasvoi yli tavoitevasteajan. Kohteesta tulleiden uusien hätäilmoitusten ja lisätietojen perusteella päädyttiin nostamaan tehtävä B-kiireelliseksi ja se välitettiin vapaana olleelle hoitotason yksikölle.

Nykyinen ohjeistus ei velvoita hätäkeskusta tällaiseen valmiuden ylläpitoon, vaan tehtävät tulisi annetun hälytysohjeen perusteella välittää mille tahansa vapaalle ensihoidon yksikölle. Hätäkeskuslain mukaan toimialoilla on vastuu omien resurssiensa riittävyydestä, jolloin voimavarojen riittämättömyys ei ole peruste jättää vastaanottamatta ilmoitusta tai tehtävää. Tältä osin tehtävänseurantaa hoitanut hätäkeskuspäivystäjä on toiminut virheellisesti pyrkiessään ylläpitämään ensihoidon valmiustasoa kiireellisempien tehtävien varalle, koska se kuuluu ensihoidon itsensä vastuulle. Asia on käsitelty tehtävää käsitelleiden päivystäjien kanssa esimiesten toimesta ja myös ohjeistusta ja sen noudattamista terävöitetään tältä osin.

Auttamisen ketjuun kohdistuvat säästöpaineet ja kentän resurssien väheneminen näkyy valitettavasti myös hätäkeskustoiminnassa muun muassa lisääntyneillä hätäilmoituksilla samaan tehtävään liittyen. Hätäkeskuslaitos näkee erittäin tärkeänä, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta ylläpidetään riittävä valmius erityisesti ensihoito- ja poliisitehtävien hoitamiseen kaikilla alueilla.

Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ensihoitopalveluasetuksen 6 § mukaan ovat:

– A-luokan tehtävä:

korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna

– B-luokan tehtävä:

todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta

– C-luokan tehtävä:

avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopean arvioinnin

– D-luokan tehtävä:

avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriöitä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi

Tehtävälaji ja kiireellisyysluokka määritellään hätäkeskuksen tekemän riskinarvion perusteella. Riskinarvioinnissa noudatetaan STM:n antamaa riskinarvio-ohjeistusta.

A-kiireellisyysluokan hätätilapotilas tulisi kohdata vähintään ensivastetasoisella yksiköllä viiveettä. B-riskiluokan tehtävissä hälytetään useimmiten vain lähin ensihoitoyksikkö ilman ensivastetta, ellei tavoittamisviive ole erityisen pitkä. Molemmissa kiireellisyysluokassa tavoitevasteaika on enintään 15 minuuttia.

C-kiireellisyysluokan tehtävissä teoreettinen tavoite on kohdata potilas puolen tunnin kuluessa avunpyynnöstä. Carean mukaan Kymenlaaksossa tavoittamisviiveiden keskiarvo oli vuonna 2009 vajaa 13 minuuttia, kuntakohtaisen vaihteluvälin ollessa 10 – 28 minuuttia. D-kiireellisyysluokan tehtävissä tavoite on kohdata potilas enintään 1-2 tunnin kuluessa hätäilmoituksesta. D-tehtävät suoritetaan ensisijaisesti siirtokuljetusyksiköillä, toissijaisesti ensihoitoyksiköillä. C- ja D-kiireellisyysluokan tehtävätkin pyritään hoitamaan välittömästi, mikäli yksiköitä on vapaana.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.