Järjestäytynyt palokuntatoiminta alkoi Suomessa 175 vuotta sitten, kun maamme ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta perustettiin Turkuun vuonna 1838. Ensimmäinen vakinainen palokunta perustettiin vasta yli 20 vuotta myöhemmin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö korostaa vapaaehtoisten palokuntien ratkaisevaa merkitystä osana maamme pelastustoimea vielä tänäkin päivänä. Juhlavuoden suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ensimmäisen vapaaehtoisen palokunnan perustamiseen johtivat Turun kaupungin lukuisat tulipalot. Pahin palo sattui 1827, jolloin kaupungin rakennuksista tuhoutui kolme neljännestä ja ihmishenkiä menetettiin 17–27. Suomen toinen palokunta ja samalla ensimmäinen vakinainen palokunta perustettiin vuonna 1861 Helsinkiin.

Vapaaehtoiset palokunnat ovat vielä 175 vuoden jälkeenkin ratkaisevassa asemassa. Harvaan asutuilla alueilla VPK:t ovat monesti ainoita paikallisia pelastustoimen edustajia ja yleensä ensimmäisenä onnettomuuspaikalla. Tehtävien hoitaminen varmistetaan useimmiten sopimuksin pelastuslaitosten kanssa, jolloin puhutaan sopimuspalokunnista, mutta pohjimmiltaan toiminta kuitenkin perustuu vapaaehtoisuuteen.

Kansalle sivistysharrastuksia ja tasa-arvoista politiikkaa

VPK:iden merkitys on yhteiskunnallemme paljon muutakin kuin järjestäytyneen sammutus- ja pelastustoiminnan kehittäminen. Toiminnalle oli tyypillistä jo varhaisessa vaiheessa, että jäsenistöön kuului kaikkien yhteiskuntaluokkien edustajia, niin korkeita virkamiehiä kuin tavallisia työmiehiäkin. VPK-yhdistyksissä laajat kansankerrokset oppivat tasa-arvoisen itsehallinnon periaatteita. Palokuntien yleiskokouksessa jokaisella oli jo silloin yksi ääni ja on edelleenkin.

VPK-yhdistyksistä tuli myös kansalaisten sivistysharrastusten kehto. Kirjastot, soittokunnat, näytelmä- ja urheilukerhot olivat olennainen osa palokuntien järjestämää toimintaa. VPK-taloilla on pidetty lukuisia poliittisia puheenvuoroja eri puolilla maata, ja Helsingin VPK-talo toimi Suomen yksikamarisen eduskunnan kokoontumispaikkana.

Tämä vuosi on 175-vuotiaalle suomalaiselle palokuntatoiminnalle yhteinen juhlavuosi, jonka tavoitteina on mm. tehdä palokuntatoimintaa ja sen historiaa tunnetuksi, lisätä sisäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa pelastustoimen verkostoitumista sekä Suomessa että kansainvälisesti.  Juhlavuoden suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ensimmäisiä palokuntia Suomessa

1838 Turun VPK

1861 Helsingin vakinainen palokunta

1860-luvulla Porin, Helsingin, Uudenkaupungin, Vaasan, Porvoon ja Viipurin VPK:t

1870-luvulla Tammisaaren, Hämeenlinnan, Tampereen, Jämsän, Oulun, Kotkan, Jyväskylän, Rauman, Aitoon (Luopioisen), Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Savonlinnan ja Nokian VPK:t

1800-luvulla ammattipalokuntia Turkuun, Tampereelle ja Kotkaan

 

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.