1. Itärajan liikenne 2012

Vuonna 2012 itärajan liikenne saavutti 12 miljoonan matkustajan rajan kasvaen edellisestä vuodesta 13 prosenttia.

Itärajan liikenteestä 80 % kulkee Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen, Vaalimaan, Vainikkalan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen kautta. Matkustajia neljällä kaakon rajanylityspaikalla oli liki kymmenen miljoonaa eli noin miljoona enemmän kuin vuonna 2011.

Vaikka liikenne pohjoisemmilla rajanylityspaikoilla onkin määrällisesti vähäisempää kuin Kaakkois-Suomessa, on liikenne kasvanut huimasti koko itärajalla. Suurimmat kasvuprosentit löytyvätkin Lapin rajanylityspaikoilta Raja-Joosepista ja Sallasta, joiden liikenne on vilkastunut jopa 36%. Lähes kaikilla kansainvälisillä itärajan rajanylityspaikoilla on rikottu ennätyksiä. Vaalimaan rajanylityspaikka säilytti edelleen vilkkaimman rajanylityspaikan maineensa.

  1. Vuoden vaihteen liikenne

Uuden vuoden aika on perinteisesti kesäkauden jälkeen vilkkain aika rajanylitysliikenteessä itärajalla. Venäläisten lomien vuoksi liikenne keskittyy lyhyelle ajanjaksolle, mikä aiheuttaa ruuhkia rajanylityspaikoilla. Ilmiö ei tule yllätyksenä. Viranomaiset varautuivat ruuhkaliikenteeseen molemmin puolin rajaa ja osittain tämän ansiosta jonotusajat saatiin pidettyä tilanteeseen nähden kohtuullisina.

Uuden vuoden liikenne ei kasvanut samassa suhteessa kuin liikenne vuoden mittaan. Vuoden vaihteen sesonkiajan liikenne nousi vain pari prosenttia. Kuitenkin jälleen rikottiin vuorokautisen liikenteen ennätys. Liikenne oli vilkkaimmillaan 4. tammikuuta 2013. Tuolloin yksin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla oli melkein 60 000 matkustajaa, mikä on 7 000 edellistä ennätystä enemmän. Vertailuna ennen joulua matkustajia oli normaalina arkipäivänä noin 25 000.

  1. Liikennemäärien kasvu ja ennusteet

Henkilöliikenteen kasvu Suomen ja Venäjän rajalla on ollut ennätysmäisessä nousussa viimeisten vuosien aikana. Venäjän talouden kasvu ja väestön ostovoiman myönteinen kehitys ovat suurimpia pitkän aikavälin syitä liikenteen kasvulle. Yhä suuremmalla osalla Venäjän kansalaista on varaa matkustaa ulkomaille, erityisesti Venäjän lähialueilla. Muita nopeaa kasvua selittäviä tekijöitä ovat mm. Suomen joustava viisumipolitiikka, Suomen kehittynyt ja kehittyvä palvelutarjonta sekä ostosmatkailun suosion ja kannattavuuden kasvu Venäjän kohonneen hintatason ja tullisäädösten väljenemisen vuoksi. Vuonna 2011 venäläiset matkustajat toivat Suomeen hieman yli miljardi euroa elinkeinoelämämme ja työllisyyden hyväksi.

Ulkomaanmatkailu on Venäjällä yleisestikin nopeassa kasvussa. Kehitystä edistää myös ulkomaanpassien myöntömäärien kasvu Venäjällä, joka tulee lisäämään selvästi ulkomaanmatkailun potentiaalia tulevaisuudessa. Liikenneyhteyksien nopeutuminen – paremmat tiet ja ajoneuvot, nopeat junayhteydet – edistävät myös liikenteen kasvua. Lukumääräisesti suurin osa kasvusta keskittyy Kaakkois-Suomen suurille rajanylityspaikoille, mutta suhteellisesti kasvuprosentit ovat suuria myös pohjoisemmilla rajanylityspaikoilla, kuten Lapissa.

Vuonna 2011 itärajan liikenne oli 10,6 miljoonaa ja vuonna 2012 12 miljoonaa matkustajaa. Vaikka kasvuvauhti tasaantunee tulevina vuosina, on huomattavaa, että jos vuosittainen kasvuvauhti pysyy noin 15 % tuntumassa, nousisi rajanylitysten määrä lähes kaksinkertaistuen noin 20 miljoonaan jo seuraavan viiden vuoden sisällä ilman viisumivapauttakin. Lisäksi on selvää, että EU:n ja Venäjän viisumivapaus vahvistaisi edelleen rajaliikenteen kasvua. Rajanylityspaikalle voitaisiin mennä suoraan pelkällä passilla ilman viisumihakemusmenettelyä. Viisumivapaus tulisi näkymään Suomen rajanylityspaikoilla jyrkästi kasvavina rajanylitysmäärinä.

Vaikka viimeisen vuosikymmenen aikana venäläisten ulkomaanmatkojen määrä on lähes kolminkertaistunut, niin silti 70 % venäläisistä – lähes 100 miljoonaa ihmistä – ei ole ikinä matkustanut entisen Neuvostoliiton maiden ulkopuolelle. Arvioiden mukaan vain 17 % venäläisistä on voimassa oleva ulkomaan passi. Jos passien vuosittainen myöntömäärä pysyisi vuoden 2011 tasolla, niin Venäjällä on kymmenen

vuoden kuluttua jo yli 40 miljoonaa voimassa olevaa ulkomaan passia eli kaksinkertainen nykymäärään nähden. Kun ottaa Venäjän valtakunnallisen potentiaalin lisäksi vielä huomioon sen, että 79 % Pietarilaisista ei ole vielä käynyt kertaakaan Suomessa, niin rajanylitysliikenteen lähiajan kasvupotentiaali on merkittävä.

Rajanylityspaikkojen tulisi olla tehokkaita ja liikenneväylien sujuvia ja turvallisia.

Tähän tavoitteeseen tähdäten Rajavartiolaitos on osaltaan kehittämässä rajanylityspaikkojen infrastruktuuria yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Riittävä henkilöstö on turvattava rajanylityspaikoille. Tämä yksin ei riitä kasvavan liikenteen paineessa vaan myös rajatarkastusprosessia on kehitettävä.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.