Ensimmäisessä kansallisen yhteistyöverkoston tekemässä väkivaltaisen esktremismin tilannekatsauksessa arvioidaan väkivaltaisen ekstremismin riskin olevan Suomessa vähäinen. Väkivaltainen ekstremismi ei tällä hetkellä uhkaa valtion turvallisuutta, mutta paikallisesti ja yksilötasolla voivat äärioikeisto ja väkivaltainen ääri-islam kuitenkin aiheuttaa turvallisuusuhkia.

Tilannekatsauksessa käydään läpi äärioikeiston, äärivasemmiston ja radikaalien vaihtoehtoliikkeiden, väkivaltaisen ääri-islamin sekä yksittäisten toimijoiden väkivallan riskiä. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan riskitekijöitä näihin liikkeisiin ajautumiselle ja keinoja eri ääriliikkeiden tunnistamiseksi.

Äärioikeistolainen väkivalta usein sattumanvaraista

Äärioikeistolainen ekstremismi on Suomessa kokonaisuutena arvioiden vähäistä. Äärioikeistolaiset radikaaliryhmät ovat pääosin uusnatsismiin ja rasistiseen skinheadperinteeseen pohjautuvia pieniä ja paikallisia kerhoja. Äärioikeistoon liittyvä rikollisuus muodostuu valtaosin pahoinpitelyistä, vahingonteoista sekä muusta häiriökäyttäytymisestä. Laajamittaista väkivaltaista toimintaa ei ole ilmennyt. Rikokset ovat useimmiten luonteeltaan spontaaneja, eikä niihin liity suunnitelmallisuutta.

Skinheadryhmien näkyvä käytännön toiminta, myös rasistinen rikollisuus, on satunnaista. Ryhmät voivat kuitenkin aiheuttaa alueellisia ongelmia ja uhkaa paikallisesti yksilöille tai vähemmistöryhmille. Skinheadeille on yleistä jatkuva varustautuminen puukoilla ja muilla toisen vahingoittamiseen soveltuvilla esineillä. Tämä lisää vakavien vammojen riskiä satunnaisissakin yhteenotoissa.

Äärivasemmistolainen radikaaliliikehdintä on Suomessa myös vähäistä. Merkittävintä toimintaa ilmenee anarkismin viitekehyksessä. Muita äärivasemmistolaisiin ideologioihin pohjautuvia radikaalia toimintaa harjoittavia ryhmiä Suomessa ei ole havaittu. Suomessa ei myöskään ole tällä hetkellä huomionarvoista radikaaleihin vaihtoehtoliikkeisiin liittyvää ekstremismiä, mutta anarkistiliikkeen sekä radikaalin eläinoikeus- ja ympäristöliikkeen toimintaympäristöt ovat osin päällekkäisiä. Vuosituhannen vaihteessa väkivaltaan liittyvää ääriliikehdintää ilmeni sekä eläinoikeus- että ympäristöliikkeessä.

Suomessa väkivaltainen ääri-islam on yksilötason ongelma

Tilannekatsauksen mukaan organisoituneen radikaali-islamistisen ryhmän Suomessa tekemän terroriteon riski on edelleen vähäinen, koska Suomea ei pidetä merkittävänä viholliskohteena väkivaltaisten radikaali-islamistien näkökulmasta. Väkivaltaisen ääri-islamin lievempiä mahdollisia ilmenemismuotoja, kuten uskonnolla perusteltuja väkivallantekoja eri yhteisöjen sisällä tai lasten vapauteen kohdistuneita tekoja, ei ole Suomessa aiemmin tarkasteltu tästä näkökulmasta. Katsauksessa esitetyn arvion mukaan piilorikollisuuden osuus on näissä suuri.

Väkivaltaiseen ekstremismiin johtavan uskonnollisen radikalisoitumisen suhteen erityisenä huolenaiheena ovat tilannekatsauksen mukaan ne toisen ja kolmannen polven islaminuskoiset nuoret maahanmuuttajat, jotka eivät täysin samaistu suomalaiseen kulttuuriin, mutta eivät toisaalta tunne vanhempiensa kulttuuria omakseen. Näillä nuorilla syrjäytyminen lisää riskiä radikalisoitua uskonnollisesti. Syrjintä ja rasismi sekä ulkopuolisuuden kokemus yhteiskunnassa yleisesti lisäävät islamilaistaustaisten maahanmuuttajien radikalisoitumisvaaraa.

Internetillä voi olla merkittävä rooli yksittäisten toimijoiden radikalisoitumisessa

Suomessa on tunnistettu joitakin potentiaalisia yksinäisiä toimijoita, jotka ovat aiemmalla toiminnallaan, puheillaan tai kirjoituksillaan osoittaneet valmiutta, kiinnostusta tai suuntautuneisuutta yhteiskunnallisesti merkittävään väkivallantekoon. Tällaisen taustalla vaikuttavat esimerkiksi äärioikeistolaiset tai muut vihaideologiat, viha ja katkeruus yhteiskuntaa, poliitikkoja tai virkamiehiä kohtaan, yleinen ihmisviha sekä henkilökohtainen taipumus väkivaltaan.

Internetillä voi olla merkittävä rooli yksinäisten toimijoiden radikalisoitumisessa. Yksilöt voivat löytää internetistä tukea ja vahvistusta hyvinkin poikkeaville näkemyksilleen sekä kommunikoida samanmielisten toimijoiden kanssa. Anonyymeissä internetkeskusteluissa saatetaan käyttää omia todellisia näkemyksiä ja käytännön toimintaa huomattavasti radikaalimpaa retoriikkaa. Näin virtuaaliset yhteisöt voivat edistää yksilön radikalisoitumista, kun uhoavaksi ja provosoivaksi tarkoitettu retoriikka tosiasiallisesti vakuuttaa ja rohkaisee yksilöä toimimaan sen mukaisesti.

Kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkosto

Sisäasiainministeriö asetti 4.10.2012 kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkoston. Sen tehtävänä on mm. seurata väkivaltaisen ekstremismin tilannetta Suomessa ja kansainvälisesti, välittää tietoa eri viranomaisille, tehdä aloitteita ennalta ehkäisyn tehostamiseksi ja laatia vuosittain seurantaraportti.

Yhteistyöverkon perustaminen liittyy sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Yhteistyöverkoston puheenjohtajana toimii sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen. Verkoston toimikausi on 15.10.2012 – 5.6.2015.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, väkivaltaisen ekstremismin toimenpideohjelmasta ja väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta www.intermin.fi/sisainenturvallisuus

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.