Tulli on vuoden 2012 aikana tutkinut sähkö- ja elektroniikkajätteen (SER) luvatonta vientiä Suomesta Afrikan maihin. Erilaisia huonokuntoisia sähkö- ja elektroniikkalaitteita, kuten televisioita, pienkodinkoneita, kylmälaitteita sekä muun muassa käytettyjä lyijyakkuja, on viety maasta ilmoittamalla Tullille vääriä ja puutteellisia tietoja kuljetusten luonteesta. Tutkinnan kohteena oleva yritys on toiminut vuosien 2009–2012 aikana vieden maasta noin 2 000 tonnia muun muassa elektroniikkaromua, käytettyjä ajoneuvoja, ajoneuvojen osia, käytettyjä renkaita sekä lyijyakkuja. Tulli on tutkinnan kuluessa takavarikoinut satoja sähkölaitteita sekä lyijyakkuja, jotka on todettu vientikieltojen tai -rajoitusten alaisiksi. Viejä on toiminut Vantaalla yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Yrittäjä on kertonut hankkineensa ja saaneensa SER-jätettä kierrätyskeskuksista ja yksityishenkilöiltä. Tavarat on kerätty yleisillä paikoilla säilytettyihin kontteihin, jotka kontin täytyttyä on siirretty eri satamiin laivattavaksi. Yrittäjä on kuulusteluissa kertonut toiminnan tarkoituksen olleen hyväntekeväisyyttä.

Esitutkinnassa Tullia on asiantuntijana avustanut Suomen ympäristökeskus (SYKE). SYKE muun muassa vastaa SER-jätteiden luokittelusta lainsäädännön ja omien ohjeistustensa mukaisesti.

Tullin talousrikostutkintayksikön suorittama esitutkinta ympäristön turmelemisesta, tulliselvitysrikoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja vaarallisten aineiden kuljetusrikoksesta on valmistumassa lähiviikkojen kuluessa ja rikoksista on epäiltynä vantaalaisen yrittäjän lisäksi kaksi yksityishenkilöä. Esitutkinnan aikana on myös selvitetty yrittäjän liiketoimintaa, jonka osalta on todettu laiminlyöntejä tuloverotuksen ja kirjanpidon laatimisen osalta. Yrityksen suorittamien vientien tilastoarvo on ollut yhteensä noin 1 145 000 euroa.

Euroopan yhteisön jätteisiin liittyvien vientirajoitusten päätarkoituksena on vähentää vaarallisten jätteiden kuljetusta rikkaista maista köyhiin maihin. Tavoitteena on myös rajoittaa vaarallisen jätteen tuottamista kaikkialla maailmassa. Tarkoituksena on, että jäte käsiteltäisiin ympäristöystävällisesti mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa, ja että köyhät maat saisivat apua vaarallisten jätteidensä ympäristöystävälliseen käsittelyyn. Edelleen valvontaviranomaisten mukaan ilmoittamattomien vaarallisten aineiden kuljetus voi aiheuttaa merkittävän kuljetusriskin maa-, meri- ja ilmakuljetuksissa. Jätteiden siirtoa sääntelevä yhteisölainsäädäntö ja sen tavoitteet pohjautuvat kansainväliseen Baselin sopimukseen sekä OECD-päätökseen. Käytetyn elektroniikan vienti ei ole täysin kiellettyä, mutta se edellyttää yksittäisten laitteiden toimintakuntoisuuden todistamisen sekä kuljetuksen kestävän pakkaustavan. Otsonia heikentävien tiettyjen kylmäaineiden vienti EU:n ulkopuolelle on asetuksen perusteella kielletty kuten myös vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien käytettyjen lyijyakkujen vienti OECD-alueen ulkopuolelle.

Tullilaitoksen tehtävät ympäristönsuojelussa

Suomen tullin rooli ympäristönsuojelussa kytkeytyy pääasiassa erilaisten tuonti- ja vientirajoitusten valvonnan kautta toteutettavaan ympäristönsuojeluun. Tuonti- ja vientirajoituksia on säädetty joko EU-asetuksilla tai kansallisilla laeilla ja asetuksilla. Rajoitusten taustalla ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä ihmisten terveyden turvaamisen ohella ympäristönsuojelulliset näkökohdat. Ympäristönsuojelu ilmenee eri tavoin tuonti- ja vientirajoituksissa. Esimerkiksi jätteiden kuljetuksia sekä ydinaineita ja radioaktiivisia aineita koskevat rajoitukset on säädetty suojelemaan koko maailman ympäristöä. Myös otsonikerrosta tuhoavia aineita koskevien tuonti- ja vientirajoitusten valvonnan tarkoituksena on suojella otsonikerrosta kaikkialla maailmassa.

Tulliselvitysrikosten tutkinta Tullissa

Tulliselvitysrikossäännöstö tuli voimaan 1.10.2009. Tulliselvitysrikossäännösten taustalla vaikuttavia tavoitteita oli lainsäädännön valmisteluvaiheessa valtion ja EU:n verotulojen suojaaminen sekä kiellon tai ehdon vastaisen tavaroiden maahantuonnin tai maasta viennin estäminen. Taustalla vaikutti lisäksi valtioneuvoston linjaama talousrikostutkinnan tehostaminen sekä rajaturvallisuuden ja tullivarmuuden lisääminen. Edellä mainitun tapauksen yhteydessä tutkittiin myös tulliselvitysrikosta. Esitutkinnassa ilmeni, että yrittäjä ei ilmoittanut tulli-ilmoituksella vientikiellon alaisia jätteeksi ja vaaralliseksi aineeksi luokiteltavia tavaroita.

Tullissa on viime vuosina tutkittu säännöksen voimaantulon jälkeen yhteensä 23 tulliselvitysrikosta. Näistä 16 on ollut perustekomuotoisia ja 5 törkeitä tulliselvitysrikoksia. Lisäksi Tullissa on annettu kahden tapauksen osalta sakkoja lievästä tulliselvitysrikoksesta. Useissa tapauksissa on ollut kyse väärien tietojen antamisesta joko tavaran nimikkeen taikka arvon osalta siten, että tämä tieto olisi ollut omiaan aiheuttamaan veron määräämiseen liian alhaisena, jos esimerkiksi tullivarastoitu tavara olisi kadonnut tullivarastosta. Tulliselvitysrikossäännöstöllä voidaan siten pureutua niihin tapauksiin, joissa tapahtumaketju voisi myöhemmin johtaa esimerkiksi veropetosrikokseen.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.