Vuoden 2012 alussa työnsä aloittanut sokeriverotyöryhmä on antanut tänään 31.1.2013. loppuraporttinsa. Työryhmä on selvittänyt sokerin verottamista valtion verotulojen kartuttamiseksi ja terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi. Lisäksi työryhmä tutki nykyisen makeisiin, virvoitusjuomiin ja jäätelöön kohdistuvan makeisveron toimivuutta ja mahdollisuuksia sen veropohjan laajentamiselle vaihtoehtona sokeriverolle.

Työryhmä korostaa erityisesti lasten ja nuorten kulutukseen vaikuttamista. Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt, minkä taustalla ovat liikkumattomuus ja liiallinen energian saanti, jota lisäävät muun muassa sokeroidut virvoitusjuomat sekä epäterveellisten välipalojen nauttiminen. Nykyinen makeisvero on tästä näkö-kulmasta katsottuna varsin toimiva, koska se kohdistuu ravitsemuksen kannalta tarpeettomiin tuotteisiin, joita erityisesti lapset ja nuoret kuluttavat. Nykyisen makeisveron veropohjan ja verotasojen tarkistaminen terveellisen ravitsemuksen edistämisen kannalta on myös mahdollista. Selvitysten perusteella ei ole varmuutta siitä, että elintarvikkeiden sokeripitoisuuteen perustuvalla verolla saavutettaisiin terveyden kannalta parempi ohjausvaikutus kuin nykyisellä makeisverolla.

Verotuksen terveyttä edistävään vaikutukseen liittyy epävarmuuksia

Sokerin yhteys lihavuuteen, kroonisiin sairauksiin ja hammasterveyteen on tuotu esiin uusimmissa tutkimuksissa. Työryhmä kuitenkin korostaa, ettei terveysongelmia voida ratkaista pelkästään sokeria verottamalla. Terveyden edistämisen tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi verotuksen ohella muita tehokkaita toimia sekä sitä, että sokerin ohella tarkasteltaisiin muitakin ravintoaineita, kuten esimerkiksi tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa. Terveysvaikutusten aikaansaamiseksi tulisikin verotuksen lisäksi hyödyntää myös muita työkaluja, kuten lainsäädäntöä, suosituksia, ohjausta ja viestintää.

Verotuksesta puhuttaessa on otettava huomioon myös se, ettei vero välttämättä siirry kokonaisuudessaan tuotteiden hintoihin. On myös mahdollista, että sokeria verotettaessa kulutus siirtyisi halvempiin tuotteisiin tai että sokeripitoiset tuotteet korvattaisiin muilla epäterveellisinä pidettävillä tuotteilla, kuten suolaisilla naposteltavilla. Verotuksen käyttäminen ohjauskeinona ja sen vaikutusten arviointi edellyttäisivätkin, että elin-tarvikkeiden kulutuksesta ja siinä tapahtuvista muutoksista olisi tietoa määrällisesti ja laadullisesti nykyistä enemmän.

Työryhmän kehittämä yhdistelmämalli edistäisi parhaiten terveellistä ravitsemusta

Työryhmä vertaili kolmea veromallia sekä arvioi niiden soveltuvuutta ja vaikutuksia. Loppuraportissa esitellään kokonaissokeripitoisuuteen perustuva sokeriveromalli, nykyisen veron kaltainen makeisveromalli sekä näiden yhdistelmämalli.  Yhdistelmämallissa veroa kannetaan tietyistä tuotteista sokeripitoisuuden mukaan portaittain, mikä kannustaisi valmistajia vähentämään elintarvikkeiden sokeripitoisuutta.  Yhdistelmämalli olisi terveyden edistämisen kannalta optimaalisin, mutta sen EU:n valtiontukisääntöjen mukaisuudesta ei ole varmuutta. Sekä sokerivero- että yhdistelmämalli aiheuttaisivat merkittävän hallinnollisen taakan veron piiriin tuleville verovelvollisille, eivätkä olisi vaikeuksitta toteuttavissa ennen sokeripitoisuuden ilmoittamisvelvollisuuden voimaantuloa vuonna 2017. Makeisveromalli on käytännössä toteuttamiskelpoisin.

Vaikutusten arvioinnin haasteellisuuden vuoksi verotuksen vaikutuksista on voitu esittää vain suuntaa antavia arvioita. Sokerin verotuksella saattaisi olla väestön terveyseroja kaventava vaikutus, koska pienituloisten kysyntä reagoi veromuutoksiin eniten. Pienituloiset käyttävät elintarvikkeisiin tuloistaan suhteessa suuremman osuuden kuin suurituloiset, joten elintarvikkeiden hintaa nostavat verot alentavat pienituloisten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoimaa suurituloisia enemmän.

Nykyinen makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien vero on ollut kokonaisuutena toimiva

Työryhmän selvityksen perusteella nykyinen makeisvero on toiminut odotetusti ja ilman suuria ongelmia. Uusi vero on luonnollisesti aiheuttanut sen piirissä oleville yrityksille hallinnollisia kustannuksia. Nykymuotoisessa verossa vaikutukset ovat kuitenkin merkittävästi vähäisempiä kuin sokeripitoisuuteen perustuvissa malleissa.

Työryhmä pitää nykyistä makeisveroa toimivana ja varsin tehokkaana, koska makeisvero kohdistuu pääasiallisesti ravintosisällöltään köyhiin tuotteisiin, jotka vetoavat erityisesti lapsiin ja nuoriin.

Lausuntokierros

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja sokeriverotyöryhmän loppuraportista. Lausuntopyyntö on julkaistu samassa yhteydessä loppuraportin kanssa.  Lausuntokierroksen jälkeen hallitus käsittelee asiaa helmikuun lopussa.

Sokeriverotyöryhmän loppuraportti

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.