Kiinteistöliitto muistuttaa, että ammattitilintarkastajan lisäksi taloyhtiöiden etu on valita toiminnantarkastajaksi osakas, jolla on sellaista tietoa, jota ei voida papereiden perusteella tietää tai havaita. Esimerkiksi muualla asuva ammattitilintarkastaja ei voi tietää, onko hankittu lumilinko taloyhtiön käytössä.

Kiinteistöliitto selvitti:

Toiminnantarkastus lisää luottamusta ja läpinäkyvyyttä taloyhtiöissä

Kiinteistöliiton tuore selvitys osoittaa, että taloyhtiöt valitsevat osakkeenomistajien turvaksi kohtuullisesti toiminnantarkastajia. Kyselyyn vastanneista 800 liiton jäsentaloyhtiöstä 54 prosentilla on toiminnantarkastaja. ”Lukumäärä on ilahduttava, mutta taloyhtiön toiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi se saisi olla huomattavasti korkeampi”, toteaa pääekonomisti Jukka Kero.

Toiminnantarkastus koskee jokaista Suomen 85 000:stä taloyhtiöstä

Suomessa on 85 000 taloyhtiötä, joista jokaista toiminnantarkastus koskee. ”Isommankin taloyhtiön kannattaa valita aina sekä tilin- että toiminnantarkastaja. Talossa asuvilla henkilöillä on ulkopuolista tilintarkastajaa paremmin mahdollisuus todentaa esimerkiksi, että tietyt korjaustyöt tai hankinnat on tehty”, Kero kuvaa.

Kiinteistöliiton kysely osoitti, että toiminnantarkastus on otettu taloyhtiöissä hyvin vastaan ja sen koetaan hyödyttävän yhtiöitä ja tuovan läpinäkyvyyttä yhtiöiden toimintaan. Toiminnantarkastajan löytäminen on koettu helpoksi (70 % vastauksista).

”Kun taloyhtiössä on joku, joka seuraa hallinnon toimintaa, vältytään turhilta epäilyiltä, jotka voivat konkretisoitua tilinpäätösyhtiökokouksessa railakkaina riitoina. Pahimmassa tapauksessa toiminnantarkastajan ja tilintarkastajan puuttuminen taloyhtiössä voi johtaa epäselvyyksien selvittämiseksi jälkikäteiseen erityistilintarkastukseen, joka on kallis, Kero muistuttaa.

Pelkästään toiminnantarkastajan oli valinnut 23 prosenttia yhtiöistä. Lain mukaan pelkän toiminnantarkastajan voi valita alle 30 huoneiston taloyhtiöt. Toiminnantarkastajan valinta onkin pienissä yhtiöissä tyypillisempää. Alle 10 huoneiston yhtiöistä 72 prosenttia ilmoitti kyselyssä valinneen toiminnantarkastajan. Yli 30 huoneiston yhtiöissä osuus jäi 40 – 50 prosentin tienoille.

Vaikka välitöntä velvollisuutta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen ei asunto-osakeyhtiölain muutos mukanaan tuonut, vastaajayhtiöistä 44 %:ssa yhtiöjärjestys päivitetty vastaamaan nykyistä lakia.

Toiminnantarkastajat valittu pääosin taloyhtiön sisältä

Toiminnantarkastaja halutaan valita pääosin taloyhtiön sisältä. Nähdään, että talon osakas tai asukas tuntee yhtiön asiat parhaiten ja on siten kykenevin niitä toiminnantarkastuksessa tarkastelemaan. Suurimmassa osassa yhtiötä toiminnantarkastajaksi löytyi helposti yksi ehdokas (68 %) – osassa yhtiöitä toiminnantarkastajasta äänestettiin useamman ehdokkaan väliltä (5 %). Vastaajayhtiöistä 12 % ei ole löytänyt toiminnantarkastajaa omasta yhtiöstä, vaan tarkastaja on etsitty yhtiön ulkopuolelta.

Toiminnantarkastajan tiedonsaantioikeuden nähdään toimineen hyvin

Toiminnantarkastajan tiedonsaantioikeus on toiminut vastaajien mielestä erittäin hyvin (90 % vastaajista). Vain noin viidessä prosentissa vastauksia oli mainintoja isännöitsijän tai hallituksen toimien aiheuttamista hankaluuksista toiminnantarkastuksen suorittamisessa. Kyselyyn vastanneen 45 toiminnantarkastajan mielestä tiedonsaantioikeus on toiminut hieman keskiarvotuloksiin verrattua huonommin, mutta heilläkin hyvin toimineiden tapausten osuus oli korkea, 75 %.

Alle kolmannekselle toiminnantarkastajia maksetaan palkkioita

Palkkiota toiminnantarkastajalle maksetaan vain hieman alle 30 % vastaajayhtiöistä. Pienemmissä yhtiöissä maksetaan harvemmin kuin isoissa. Toiminnantarkastajan palkkiossa on paljon vaihtelua yhtiöstä toiseen: useissa yhtiöissä toiminnantarkastajan palkkio rinnastetaan hallituksen palkkioihin. Rahalliset palkkiot vaihtelivat 50 – 500 euroon, keskiarvon ollessa noin 200 euroa.

Toiminnantarkastuksesta toivotaan koulutusta

Vastaajat toivoivat laajempaa koulutusta toiminnantarkastajille. Koulutuksen tavoitteena olisi saada useammat kiinnostumaan toiminnantarkastuksesta sekä varmistaa, että toiminnantarkastaja on kykenevä lukemaan tilinpäätöstä ja ymmärtää asunto-osakeyhtiölain perusteet. Toivottavaa olisi myös, että toiminnantarkastuskertomukset olisivat edes jossain määrin standardoituja ja että toiminnantarkastuksen laajuuteen olisi ohjeistusta.

http://www.taloyhtio.net/talous/toiminnantarkastus/

——————–

Suomen Kiinteistöliiton tilin- ja toiminnantarkastuskysely lähetettiin vastattavaksi Taloyhtio.net -portaalin rekisteröityneille käyttäjille. Vastauksia saatiin yhteensä 767.

Miltei 90 % vastaajista oli hallituksen jäseniä, mutta vastaajissa oli mukana myös hieman toiminnantarkastajia, tilintarkastajia ja isännöitsijöitä.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.