Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma

Muutosvarauksin Julkaisuvapaa 5.2. klo 14.00

Arvoisa Tasavallan Presidentti / Ärade Republikens President,

Kiitän Teitä vuoden 2013 valtiopäivien avauspuheesta. Puheenne sanoma otetaan eduskunnassa vakavasti ja mielihyvin vastaan.

Kuten totesitte, hallitusmuotomme parlamentaariset piirteet ovat perustuslain uudistuksissa vahvistuneet. Muutokset ovat tapahtuneet asteittain ja niihin on sopeuduttu hyvin.

Presidentillä on säilynyt tärkeä roolinsa ulkopolitiikan johtajana yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Vuosi sitten tapahtunut perustuslain muutos korostaa puolestaan eduskunnan asemaa tilanteessa, jossa presidentti ja hallitus eivät löytäisi ulkopolitiikassa yhteistä linjaa.  Tällainen erimielisyys ei ole toivottavaa eikä todennäköistä. Yhteistoiminta on se avainsana, jolla asioita pitää hoitaa ja johon eri toimijoilta vaaditaan aikaa ja keskinäistä arvostusta.

Jotta eduskunta voi tehdä oman osuutensa ulkopolitiikkamme hoidossa, sen tulee olla ajoissa riittävästi informoitu ja vaikutuskykyinen. Eduskunta tervehtiikin ilolla tapaanne aloittaa viranhoito ja korostaa keskustelujen sekä avoimen mielipiteiden vaihdon merkitystä myös ulkopolitiikan saralla.

För att riksdagen ska kunna sköta sin andel av vår utrikespolitik och ha tillräckligt inflytande, måste den få adekvat information i rätt tid. Riksdagen har med glädje noterat hur ni har inlett ert uppdrag  med betoning på vikten av att kunna utbyta åsikter också i utrikespolitiska frågor.

Olette aloittanut ulkopolitiikan johtajuuden ja se edellyttämän yhteistyön vahvalla tavalla.  Uskon, että yhteistyö eduskunnan ja Teidän – kuten edeltäjiennekin – kanssa tulee sujumaan hyvin ja Suomen kansan parhaaksi.

Eduskunta on puoleltaan valmis osallistumaan ulkopolitiikan fundeeraukseen myös uusilla työtavoilla.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on alkavan valtiopäivävuoden suuria asioita. Selonteon suuret linjaukset  – yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja sotilaallinen liittoutumattomuus – saavat eduskunnassa laajan kannatuksen.

Selontekoa on sanottu myös yllätyksettömäksi. Joutuu kysymään, onko se vika vai ansio, että selonteko ei sisällä suuria mullistuksia. Eikö juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikassa jatkuvuudella ja ennustettavuudella ole erityinen merkitys?  Naapurimme voivat luottaa siihen, että Suomi toimii vakaasti ja ennustettavasti.

Vastaamme oman maamme puolustamisesta ensi sijassa itse. Puolustuksen voimavaroista on oltava valmis niistäkin puhumaan, jos haluamme säilyttää puolustuksemme uskottavuuden.

Suomalaistenkin turvallisuus rakentuu kaukaa rajojemme takaa – maailmassa, joka on yhä enemmän yksi kylä kuin useita eristäytyneitä valtakuntia.

Siksikin kehitysyhteistyö, maailmalla läsnäolo ja vaikuttaminen sekä  maailmantalouden uudet pelisäännöt ovat etujemme mukaisia.

Juuri nyt turvallisuuspolitiikassamme voimakkaammin kehittyy pohjoismainen yhteistyö. Yhteistyö Pohjoismaiden kesken tuntuu tänään kovin vähän dramaattiselta, vaikka vuosikymmenten takaa katsottuna pohjoismainen yhteistyö näytti vain kaukaiselta kangastukselta. Sitoutumisesta asiaan kertoo se, että Pohjoismaiden parlamentit valmistautuvat tänä keväänä käymään pohjoismaista puolustusyhteistyötä koskevan parlamenttikeskustelun yhtäaikaisesti.

Suomalaisuus ja siihen liittyvä kansallistunne syntyivät pitkälti 1800-luvulla. 1900-luku toi tietoisuutemme vahvan pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden. Eurooppalaisuus on aina ollut perinteessämme läsnä, mutta laajojen kansalaispiirien tuntona se taitaa olla tämän vuosituhannen ja viimeisen parinkymmen vuoden asioita.

Under framför allt 1800-talet (adertonhundratalet) uppkom stämningar av finskhet och nationalkänsla,  medan 1900-talet (nittonhundratalet) förde med sig en stark nordisk samhörighet.  Känslan av att vara européer har alltid funnits där, men det är nog först under det här årtusendet, och i synnerhet under de senaste decennierna, som den har slagit rot i det finländska samhället.

Euroopan Unioni hakee nyt itselleen uutta suuntaa. Finanssikriisistä toipuva yhteisö on jälleen suurten ratkaisujen edessä. Unioni ei todellakaan ole valmis. Tähän keskusteluun toivotetaan myös suomalaiset mukaan. Ei saata olla pahasta tunnustaa, että harvalla taitaa olla hallussaan sellainen yksi viisastenkivi, jolla kaikki ongelmat ratkeaisivat. Siksikin kansalaiset mukaan ottavaa keskustelua ja linnaleirit ylittävää vuorovaikutusta tarvitaan.

Nostitte EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan keskeisesti esille. Arktisen yhteistyön ja pohjoisen ulottuvuuden kehittäminen käsikkäin on asia, joka ansaitsee kaiken tuen.

Suomi on ollut uusiutuvan energian suurmaa.  Onhan maamme jo pitkään ollut kolmen suhteellisesti eniten uusiutuvaa energiaa käyttävän EU-maan joukossa. Suuri ansio tässä on ollut metsäteollisuudellamme ja sen energiaratkaisuilla.

Yksi haasteemme on, miten toimia niin, että ympäristövastuunsa tunnistava,

moderni teollisuus voi jatkossakin sijoittua Suomeen ja tarjota työtä sekä hyvinvointia koko kansakunnalle.

Tänä vuonna Suomessa on kansanvallan merkkivuosi.  150 vuotta sitten vuoden 1863 valtiopäivät käynnistivät maassamme säännöllisen valtiopäivätoiminnan. Syntyi asteittainen kehitys, jossa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja

keskeiset hallintoelimet saivat muotonsa. Tuo kehitys jatkuu edelleenkin. Uusi perustuslakimme avaa eduskunnan työtä:  näille valtiopäiville käsittelyyn tulee ensimmäinen kansalaisaloite uudeksi lainsäädännöksi.

Talouspolitiikassa on aidon pohdiskelun paikka. Millä panoksella synnytämme uutta kasvua, turvaamme vanhoja ja synnytämme uusia työpaikkoja,  ja millä panoksella välittömästi vähennämme velkaantumista ja tasapainotamme budjettia. Olemme Suomessa sen saman keskustelun äärellä, jota muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa on käyty jo pitkään. Ja tälle linjanvedolle ratkaisujen kevät on tämä kevät – aikaa ei todellakaan ole tuhlattavaksi.

Suomalaiseen yhteiskuntaan liitetään usein vahva neuvottelemisen ja sopimisen kulttuuri. Suomalaisuuteen puolestaan liitetään sinnikkyys, jota kutsutaan myös sisuksi.

Sopimisella ja sisulla Suomi on selvinnyt monesta vastoinkäymisestä vuosikymmenten aikana. Sopimista ja sisua me tarvitsemme tänäänkin – tai kuten Te sanoitte, kykyä mennä vaikka harmaan kiven lävitse.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.