Epävirallinen työ- ja sosiaaliministerikokous pidetään 7.-8. helmikuuta Dublinissa. Aiheina ovat muun muassa nuorisotyöttömyys sekä ikääntyneiden naisten työllisyysaste. Suomea kokouksessa edustavat sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko sekä työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Janne Metsämäki.

Vuonna 2011 yli 40,000 nuorta suomalaista oli työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Syrjäytymisen riski on erityisen suuri pelkän peruskoulun varassa olevilla nuorilla. Näitä nuoria tuetaan tämän vuoden alussa käynnistetyllä nuorisotakuulla.

“Suomalainen nuorisotakuujärjestelmä takaa nuorille jatkokoulutuspaikan välittömästi peruskoulun jälkeen. Työttömälle nuorelle tarjotaan työtä, koulutuspaikka, muuta koulutusta tai kuntoutusta viimeistään silloin, kun työttömyysjakso on kestänyt kolme kuukautta”, ministeri Risikko kertoo.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Suomi on ottanut käyttöön lisävuoden peruskoulutuksessa, valmistavan koulutuksen sekä nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimintoja.

EU:n komissio on ehdottanut EU:n suositusta nuorisotakuusta. Suomi tukee komission ehdotusta, jonka mukaan kaikille nuorille työttömille tulisi turvata pääsy töihin, koulutukseen tai muuhun työllisyyttä edistävään toimenpiteeseen 4 kuukauden työttömyyden kuluessa, sillä tutkimusten mukaan pidentynyt työttömyys vaikeuttaa uudelleen työllistymistä.

“On äärimmäisen tärkeää, että jäsenmaat toteuttavat nuorisotakuun kattavana hankkeena, jolla sitoutetaan eri hallinnonalat ja yhteiskunnalliset toimijat. Nuorten tulisi olla hankkeessa aktiivisia ja vastuullisia osallistujia”, sanoo valtiosihteeri Metsämäki.

Hallituksella on aktiivinen rooli työelämän kehittämisessä Naisten osallistuminen työelämään ja heidän työllisyysasteensa ovat Suomessa erittäin korkealla tasolla muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Naisten ja miesten työllisyysasteiden ero Suomessa on hyvin pieni.

“Pidempien työurien edistäminen ja varhaisen eläkkeelle jäämisen vähentäminen on keskeinen tavoite, joka on hyväksytty laajalti maassamme. Päämääränä on nostaa keskimääräistä eläköitymisikää, vahvistaa tasa-arvoa sekä parantaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista”, ministeri Risikko toteaa.

“Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää erityisesti työelämän laadun parantamista sekä osaamisen, työhyvinvoinnin ja hyvän johtajuuden kehittämistä”, ministeri sanoo.

Näiden asioiden edistämiseksi hallitus on valmistellut työelämän kehittämisstrategian ja maahan on luotu laaja-alainen Työhyvinvointifoorumi. Lisäksi Suomen hallitus on perustanut johtamisen kehittämisverkoston, joka kokoaa ja levittää hyvän johtamisen käytäntöjä ja esimiestaitoja työpaikoille.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.