Kuntatalous vaatii merkittäviä sopeuttamistoimia seuraavien neljän vuoden aikana. Toimia tarvitaan, jotta kuntien velkaantuminen saadaan pidettyä kohtuullisena ja jotta palvelutuotantokykyä turvataan. Kuntaliiton tänään julkaisemassa kuntatalouden sopeutusohjelmassa tarkastellaan kuntatalouden kehitystä kolmen vaihtoehtoisen yleisen talousennusteen pohjalta ja esitetään keinoja talouden saattamiseksi tasapainoon.

– Kaikkiin vaihtoehtoisiin talouden kehitysuriin liittyy sopeutustarpeita. Perusuran mukaisessa talouskehityksessä sopeutustarve on vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa. Jos talouskehitys on heikko, sopeutustarve on noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Myös ripeä talouskasvu edellyttää sopeutusta, noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen tiivistää kuntatalouden kokonaiskuvaa.

– Jos sopeuttamistarve rahoitettaisiin kuntien veroprosenttien korottamisen kautta, olisi veroprosentteja laskennallisesti korotettava talouskasvusta riippuen keskimäärin yhdestä kolmeen prosenttiyksikköä vuoteen 2017 mennessä.

– Osana kuntatalouden sopeuttamisohjelmaa Kuntaliitto suosittelee, että kunnat muiden toimenpiteiden rinnalla myös jatkavat aktiivisesti kuntalähtöisiä kuntarakenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä rakenteellisia toimia, sanoo Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen.

– Tällä hetkellä kunnat edellyttävät valtiolta selkeää suunnan määrittelyä kuntien uudistumisen tueksi. Ajatukset siitä, miten kuntien palvelut parhaiten järjestetään vaihtelevat, mutta kaikkia osapuolia yhdistää näkemys, että kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi kuntakentän on kehitettävä toimintaansa ja uudistuttava, painottaa Rakel Hiltunen.

Kuntaliiton hallitus hyväksyi torstaina kuntatalouden sopeutusohjelman vuosille 2014–2017. Ohjelman toimenpiteet kohdistuvat muun muassa menojen kasvun hillintään, kuntien veropohjan laajentamiseen, valtio-kuntasuhteen kehittämiseen sekä elvytykseen.

Kunnat eivät voi yksin kannatella julkista taloutta

Suomen talouskehitys on hiipunut ennakoidusta. Hallitusohjelmansa mukaisesti maan hallitus joutuu siksi turvautumaan julkisessa taloudessa uusiin sopeutustoimiin turvatakseen valtiontalouden kohtuullisen kehityksen.

– Kun valtio hakee uusia sopeuttamisen kohteita, on tärkeä muistaa koko julkisen talouden tasapaino. Tähän mennessä tehdyistä valtion säästötoimenpiteistä valtaosa on kohdistunut kuntien valtionosuusleikkausten kautta kuntiin, muistuttaa Timo Kietäväinen.

Jo päätetyt peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset ovat vuoden 2015 tasolla suuruudeltaan yli miljardi euroa. Näiden lisäksi leikataan myös opetustoimen valtionosuuksia. Leikkaukset vastaavat suuruudeltaan yli yhden kunnallisveroprosentin tuottoa vuodessa.

– Nykylinjalla ei voida jatkaa. Valtionosuusleikkaukset eivät paranna julkisen talouden kokonaistasapainoa, vaan ne siirtävät säästövastuun valtiolta kunnille ja uusille kunnanvaltuustoille, Kietäväinen muistuttaa.

Homekorjaukset käyntiin elvyttämistoimenpiteinä

Sopeutusohjelmassa esitetään talouskasvua ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Kuntien toiminnan kehittämisessä on jatkettava tuottavuuden kehittämistä ja palvelutuotannon tehostamista.

Kuntien investointeja tulee pitää yllä erityisesti rakennusalan työllisyyden tukemiseksi.

– Kunnilla on runsaasti peruskorjauskohteita, jotka työllistävät paikallisesti ja jotka voidaan käynnistää ripeästi. On tärkeää, että tässä tilanteessa valtio osallistuu peruskorjaushankkeiden suhdanneluonteiseen rahoitukseen, Timo Kietäväinen toteaa.

Kuntien infraa kehittävien investointien sekä asuntotuotannon vauhdittamiseksi esitetään valtion ja kuntien yhteistä toimenpidepakettia, jossa sovitaan vastuista, rahoituksesta ja velvoitteista.

Sopeutusohjelmassa kiirehditään home- ja kosteusvaurioista kärsivien kunnallisten rakennusten peruskorjausta. Jo tämän vuoden lisätalousarviossa kunnille tulee osoittaa 200 miljoonaa euroa näiden kohteiden kunnostamiseen.

– Määrärahalla valtio rahoittaisi 20 prosenttia kuntien kosteusvaurioista kärsivien rakennusten kunnostamista rakennusaikaisena rahoituksena.

Valtionosuudet ohjaamaan tehokasta palvelutuotantoa

Valtionosuusjärjestelmää tulee sopeutusohjelman mukaan uudistaa niin, että järjestelmän laskennallisuus lisääntyy. Tämä kannustaisi kuntia entistä tehokkaampaan toimintaan.

– Tavoitteena on järjestelmä, jolla turvataan kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kommentoi.

Valtionosuusjärjestelmän on oltava kuntaliitosneutraali. Harkinnanvaraisen valtionosuuden säilyminen on myös jatkossa tärkeää.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.