Kasvuedustajat – nimellä kulkeva Eduskunnan Kasvuyrittäjyys- ja Startup -ryhmä on julkistanut raportin kasvuhaluisesta Suomesta. Ryhmä, jossa on edustus jokaisesta eduskuntapuolueesta, piti julkistustilaisuuden tänään ravintola Baanassa Helsingissä.

Kasvan, siis elän – nimellä kulkevassa raportissa määritellään kasvuyrittäjyys ja sen merkitys Suomelle ja kuvataan kasvuyrittäjyyden ja yrittäjyysympäristön tilaa maassamme. LisäksiKasvuedustajat esittää Suomelle viittä tehtävää ja näitä tukevia lukuisia toimenpidesuosituksia, joilla luodaan Suomesta entistä parempi paikka kasvulle.

Eduskunnan kasvuyrittäjyysryhmässä ovat mukana ja raportin ovat allekirjoittaneetkansanedustajat Lasse Männistö (kok), Mikael Jungner (sd), Kaj Turunen (ps), Markus Lohi (kesk), Martti Korhonen (vas), Johanna Karimäki (vihr), Lars Erik Gästgivars (rkp) ja Peter Östman (kd).

Yli puoluerajojen toimivan ryhmän yhteisenä tavoitteena, puoluepolitikoinnin sijaan, on ollut etsiä kasvusta helpotusta Suomen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja löytää parhaat tavat edistää kasvuyrittäjyyttä.

Hankkeessa ovat yhteistyökumppaneine olleet mukana Sitra, Deloitte, Microsoft, Suomen Yrittäjät sekä Elisa. Ryhmä on kuullut työn aikana kymmeniä kasvuyrittäjiä ja kasvuajattelijoita kesästä 2012 alkaen.

Kasvuedustajien Suomelle antamat tehtävät ja toimenpidesuositukset löytyvät listauksena tämän tiedotteen perästä. Koko raportti suosituksineen on luettavissa osoitteessa http://www.kasvuedustajat.fi

Tehtävä 1: Vahvistetaan yrittämisen arvostusta ja asemaa

Yrittäjyysministerin viran perustaminen olisi merkittävä kasvuun kannustava signaali maamme yrityskentälle. Yrittäjyysministerillä olisi myös suuri merkitys yritysilmapiirin parantamiseksi koko valtakunnan alueella ja sen tasoittamiseksi maamme eri seutukuntien välillä.

Parannetaan lakiesitysten ja kuntien päätöksenteon yritysvaikutusarviointia. Suomessa tehdään valtion tasolla vuosittain jopa satoja hankkeita uusiksi säädöksiksi. Kunnissa yritystoimintaan mahdollisesti vaikuttavia päätöksiä tehdään puolestaan tuhansittain. Kuitenkin valtion säädöshankkeiden yritysvaikutusarvioinnissa on merkittäviä puutteita, ja kuntien tasolla vaikutuksia arvioidaan hyvin vaihtelevasti kunnasta riippuen.

Yrittäjyyskasvatus kouluihin. Valmiudet ja innostus yrittäjyyteen saadaan usein lähipiiristä, ennen kaikkea vanhemmilta. Yrittäjyyskasvatus on niin merkittävä asia, että sitä pitää kuitenkin tarjota koko kansakunnalle, ei vain niille, joilla on yrittäjiä lähipiirissään.

Tehtävä 2: Vahvistetaan yritysten kasvumahdollisuuksia

Verotus kasvua tukevaksi. Investoinneille luontevin käytössä oleva rahoituksen lähde olisi yritysten omien voittovarojen käytön lisääminen. Tähän voidaan vaikuttaa verotuksella – mitä alempana yrityksessä pidettävän

ja uudelleen investoitavan voiton verotus on, sitä enemmän tämä kannustaa yrityksiä investoimaan uuteen liiketoimintaan ja sijoittumaan Suomeen.

Perustetaan uusi kasvurahastojen rahasto. Jotta kasvuyrittäjyyden verkostot voivat toimia, tarvitsevat ne riittävästi sijoitusrahaa ympärilleen. Pidemmälle edenneitä kasvuyrityksiä varten tarvitsemme vuosittain satojen miljoonien eurojen verran lisää riskipääomaa. Rahoituksen on oltava markkinaehtoista, jolloin rahoittajan intresseissä on kehittää sijoituskohdetta myös jatkossa.

Koordinoidaan nykyistä paremmin EU-rahoitteisia kasvu- ja innovaatiohankkeita.Nykyisellään Suomen EU:lta saama tuki kasvu- ja innovaatiopolitiikkaan ohjautuu varsin monimutkaisena ja toisistaan usein täysin erillisinä hankkeina. Usein hankkeiden omistajana julkishallinnon toimesta on paikallinen ELY-keskus. EU-hankkeiden osalta myös raportointi on varsin raskasta.

Vakiinnutetaan Kasvuväylä-toiminta ja laajennetaan sitä. Kasvuväylä on ELY-keskusten, Finnveran, Finpron,

Patentti- ja rekisterihallituksen, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Tekesin yhteinen palvelu. Sen tavoitteena on varmistaa, että korkeaa kasvua ja kansainvälisyyttä tavoittelevat yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää niille parhaiten soveltuvia julkisia asiantuntija- ja rahoituspalveluja.

Tehtävä 3: Luodaan kasvun ekosysteemejä

Edistetään joukkorahoitusta ja verkossa kerättäviä joukkosijoituksia kasvuyritysten rahoitusmuotona. Joukkorahoituksessa tuote tarjotaan ennakkotilattavaksi markkinoille jo ennen sen tuottamista. Näin idea altistuu jo ennen rahoitusta markkinoiden mielipiteille, jolloin sen edelleen kehittäminen tapahtuu joustavasti.

Luodaan toimivat minimarkkinat. Sosiaalinen media ja uusi teknologia ovat johtaneet siihen, että tiedon käsittelyn transaktiokustannukset lähenevät monessa toiminnassa nollaa.  Tämä avaa ovat minimarkkinoille, joilla tavarat ja palvelukset voivat vaihtaa omistajaa tilanteissa, jossa se ei aiemmin ollut mahdollista.

Avataan Suomessa hunajapurkki digimarkkinoiden kehitykselle. Suomi voisi houkutella digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittäjiä sekä mahdollistaa uusien kasvuyritysten ponnahtamisen maailmankartalle. Tämä edellyttäisi digitaalisten markkinoiden pelisääntöjen ja tekijänoikeuskysymysten uudelleenmietintää uusien laillisten jakeluteiden kehittämiseksi.

Tehtävä 4: Valjastetaan paras osaaminen kasvuyritysten käyttöön

Mahdollistetaan varhaisen vaiheen yrityksille uusien työntekijöiden sitouttaminen niin, ettei veroseuraamus kohdistu työntekijöihin ennen omistajuuden toteutumista. Mahdollisuus omistaa korkeaan kasvuun tähtäävää yritystä on yksi parhaista keinoista motivoitua kasvun tavoittelemiseen. Se on myös kasvua tavoittelevalle yritykselle yksi parhaista keinoista houkutella osaajia töihin ja varmistua, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Rajoitetaan työntekijöiden kilpailukieltosopimuksia. Työntekijöiden kilpailukieltosopimukset ovat suhteellisen yleisiä, vaikka lain mukaan niitä voidaan sopia vain erityisen painavasta syystä. Kilpailukieltosopimukset aiheuttavat työmarkkinoille ja kasvuyrittäjyydelle monenlaista haittaa ja esimerkiksi kasvuyrityksistään tunnetussa Kaliforniassa ne ovatkin pääsääntöisesti kiellettyjä.

Vauhditetaan työperäistä maahanmuuttoa. Huoltosuhteen heikentyessä Suomen tulee kyetä houkuttelemaan osaavaa työvoimaa yhä enemmän maamme rajojen ulkopuolelta. Tähän tulisi panostaa paitsi aktiivisella markkinointi- ja rekrytointityöllä, myös poistamalla työperäisen maahantulon pidäkkeitä.

Tehtävä 5: Julkiset hankinnat kasvun ajureiksi

Ohjataan hallinnollisesti hankintatoimea siten, että 0,5 % valtion hankinnoista suuntautuu uusiin innovatiivisiin tuotteisiin ja ns. katalyyttihankintoihin. Uuden innovatiivisen tuotteen hankinnassa voi olla kyse esimerkiksi markkinoilla olevia tuotteita tiukempien ympäristövaatimusten asettamista, jolloin hankinnan toteutuminen edellyttää innovaatioita toteutuakseen.

 

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.