– Tarkastelussani on nimenomaan itse valtionosuusjärjestelmä ja sen toimivuus kokonaisuutena. Nyt esittelemäni alustava uudistusehdotus pyrkii oleellisesti yksinkertaistamaan ja selkeyttämään järjestelmää hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti, sanoi selvitysmies Arno Miettinen esitellessään nykyisen kuntien valtionosuusjärjestelmän ja uudistusehdotuksensa eroavaisuuksia tiedotusvälineille 12.2.2013. Lopullisen ehdotuksen hän jättää vuoden 2013 lopussa.

Ehdotukset vastaanottanut hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen pitää ehdotusta hyvänä lähtökohtana uudistukselle.

– Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on keskeinen osa kuntauudistusta. Kannustavuus ja selkeys ovat uuden järjestelmän lähtökohdat. On myös korkea aika päivittää vanhentuneet laskentapohjat. Selvitysmiehen ehdotukset muodostavat hyvän lähtökohdan uudistukselle, nyt on aika käydä keskustelua uudistuksen suuntaviivoista ja yksityiskohdista, Virkkunen sanoi.

Järjestelmä painottuisi aiempaa enemmän tulojen tasaukseen

– Ehdotuksessani painopiste olisi aiempaa enemmän tulojen tasauksessa. Järjestelmän pääpaino olisi kuitenkin nykyiseen tapaan kustannus- ja tarve-erojen tasauksessa, sanoi selvitysmies Miettinen.

Ehdotus perustuu laskennallisuuteen, kannustavuuteen ja kuntaliitosneutraliuteen

Ehdotus perustuisi edelleen laskennallisuuteen. Valtionosuuksien määräytyminen ei perustu todellisiin kustannuksiin kuntakohtaisesti, vaan todellisiin kustannuksiin koko maan keskiarvona. Kunnan pystyessä järjestämään palvelunsa keskimääräistä laskennallista kustannusta edullisemmin, kunta saisi valtionosuushyödyn itselleen.

Selvitystyön aikana arvioidaan mahdollisuus, että kustannustenjaon tarkistus tehtäisiin nykyistä neljän vuoden välein tehtävää tarkistusta useammin. Laskennallisten kustannusten määrittämisen pohjana olevia perushintoja korotettaisiin vuosittain valtionosuusindeksillä. Järjestelmästä poistettaisiin kuntien yhdistymistilanteissa valtionosuusmenetyksiä aiheuttavat porrastukset. Järjestelmä palkitsisi jatkossa myös veropohjan laajentamisesta ja työpaikkaomavaraisuudesta.

Kriteerien määrä vähenisi noin kymmeneen

Nykyjärjestelmässä kunnan peruspalvelujen valtionosuus määräytyy noin 50 eri laskentatekijän perusteella. Laskentatekijöiden määrä vähenisi n. kymmeneen ja ikärakennetta yhtenäistettäisiin.  Nykyisiä syrjäisyys-, saaristoisuus- ja kaksikielisyyskriteereitä yhdistettäisiin. Uusina kriteereinä mukaan tulisivat vieraskielisyys koko väestön perusteella ja työpaikkaomavaraisuus, joka samalla korvaisi nykyisen taajamarakennekertoimen.

Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmää selvitetään

Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittämistä selvitetään yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa. Esillä on ollut kolme vaihtoehtoista mallia, jotka koskevat nykyjärjestelmän kehittämistä joko OKM:n hallinnoimana tai toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän siirtämistä ns. yhden putken valtionosuusjärjestelmään. Jälkimmäinen merkitsisi rahoituksen tukeutumista peruskuntaan ja nykyisen hallinnollisen kaksijakoisuuden poistumista valtiovarainministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välillä. Nykyisin esi- ja perusopetuksessa käytössä olevan kotikuntakorvaus­järjestelmän käyttökelpoisuutta selvitetään myös toisen asteen koulutuksen osalta. Rahoitus kohdentuisi jatkossakin suoraan koulutuksen ylläpitäjille. Kolmas vaihtoehto olisi ns. nollavaihtoehto, jossa pidättäydytään pääosin nykyjärjestelmässä.

Hallitusohjelman mukaisesti vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään valtion vastuulle. Selvitysmies linjaa lopullisessa ehdotuksessaan miten nykyisen kuntien rahoitusosuuden kohdentaminen toteutetaan kuntien valtionosuuksissa. Nykyjärjestelmässä siis valtio ja kunnat (ns. omarahoitusosuudella) vastaavat ammattikorkeakoulujen rahoituksesta.

Valmistelun aikataulu

Valtiovarainministeriö on tilannut laajat selvitykset Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta (VATT) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) eri ikäryhmien kustannuspainoista ja eräistä kriteereistä (mm. sairastavuus). Selvitykset valmistuvat alkusyksystä 2013. Selvitysmies Miettinen käyttää näitä aineistoja vuoden 2013 lopussa antamansa lopullisen ehdotuksen pohjana.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2014 ja eduskuntakäsittelyyn keväällä 2014. Uuden valtionosuusjärjestelmän olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.