Kotka lähtee mukaan Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvuohjelmaan. Kaupunginhallitus päätti maanantaina (18.2.) hyväksyä kasvusopimuksen, jota on valmisteltu yhdessä Haminan, Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenneministeriön kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on nostamassa Tukholma-Turku-Helsinki-Kotka-Pietari -kehityskäytävää yhdeksi kansallisen tason tärkeimmistä työllisyyttä ja talouskasvua tukevista hankekokonaisuuksista. Kotkan osalta kehityskäytäväkokonaisuus on tärkein elinkeinotoiminnan kehittämisen väline, jota Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvusopimus tukee.

Kotka työstää kehityskäytäväkokonaisuuden ensimmäistä osaa parhaillaan Helsingin ja Turun kanssa noin yhden miljoonan euron suuruisella EUhankerahoituksella. Tavoitteena on kehityskäytävän potentiaalin hyödyntäminen yritystoiminnan edellytysten kehittämiseksi seudulla.

Kasvusopimuksen lähtökohdat

Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen lähtökohtana on hallitusohjelma, joka korostaa kaupunkipolitiikkaa, kaupunkiseutulähtöisyyttä ja suurten keskuskaupunkien merkitystä kansantalouden kasvun moottoreina.
Kaakkois-Suomi on erittäin vahvan teollisuuden rakennemuutoksen aluetta.
Metsäteollisuudessa viime vuosina koettuja tuhansien työpaikkojen menetyksiä on osittain onnistuttu korvaamaan palvelu- ja logistiikka-alan työpaikoilla, joiden kasvu on vahvasti sidoksissa liikenneväylien tasoon ja rajaliikenteen sujuvuuteen.
Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani. Venäjän markkinat, talousuudistukset ja vuorovaikutus EU:n ja Venäjän raja-alueella ovat merkittäviä kasvun lähteitä koko maallemme ja eritoten Kaakkois-Suomelle. Venäjän liittyminen WTO:n jäseneksi antaa Kaakkois-Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää ja laajentaa rajan yli tapahtuvaa kaupankäyntiä ja kanssakäymistä. Aloitekykyisillä ja innovatiivisilla toimenpiteillä Kaakkois-Suomi voi hyödyntää maantieteellistä sarana-asemaansa ja pitkää kokemustaan yhteistyöstä venäläisten kanssa koko Suomen hyväksi.
Rajaliikenteen vahvojen kasvuennusteiden toteutuessa rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen sekä E18 ja Salpausselän liikenne- ja kasvukäytävien kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois-Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan kehittämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle.

Kasvusopimuksen tavoitteet

Alueellisella kasvusopimuksella sopimusosapuolet määrittelevät Kaakkois-Suomen sijaintiasemaan perustuvat kehittämisteemat sekä sopivat yhdessä Venäjä-kasvupotentiaalin hyödyntämiseen liittyvistä toimista hallituskaudella 2013 – 2015.
Sopimusosapuolet edistävät yhdessä kasvusopimuksen tavoitteita, joita ovat:
•?liiketoiminnan kehittäminen ja aluekehityksen edistäminen
•?innovaatio-, koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittäminen
•?rajaliikenteen sujuvuus ja liikennekäytävien kehittäminen

Kaakkois-Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä yrityspalveluissa Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Tämän osaamisklusterin kehittymiselle luodaan yhdessä vankka alusta.
Osaamisen yhteinen kärkialue on uusiutuva energia ja energiatehokkuus.
Kaupungit toimivat aktiivisesti uusiutuvan energian käytön edistämisessä ja edelläkävijämarkkinoiden luomisessa. Kaakkois-Suomen vahvuus tukeutuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiseen vahvan uusiutuvan energian resurssien ja Venäjä-yhteyksien ansiosta. Energiatehokkuuden kehittämiselle on asetettu velvoitteita myös Venäjällä. Kaakkois-Suomi kehittää ja edistää energiatehokkaan asuinympäristön ja teollisuuden sovellusten kehittämistä sekä uusiutuvan energiantuotannon sovelluksia Venäjän vientiin.
Kasvusopimuksella sopimusosapuolet edistävät raja-integraation myönteisiä vaikutuksia vahvistamalla Kaakkois-Suomen asemaa Venäjän ja muun Suomen välissä. Venäjän rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja venäläisten matkailun kasvulle ja edellyttää rajanylityspaikkojen sekä rajalle johtavien liikennekäytävien merkittävää kehittämistä.

Kotka lähtee hakemaan Tall Ships Races -isännyyttä

Kaupunginhallitus päätti myös hakea suurten purjealusten Tall Ships Race -tapahtuman isännyyttä.  Tall Ships Races -tapahtuma järjestetään Itämeren alueella tänä kesänä ja seuraavan kerran neljän vuoden kuluttua kesällä 2017.
Purjealustapahtuman kattojärjestö The Sail Training International (STI) on lähettänyt tapahtuman aikaisemmille isäntäsatamille kyselyn, jossa tiedustellaan satamakaupunkien halua hakea etappisataman asemaa kesän 2017 Tall Ships Race -tapahtumassa. Haku päättyy kesäkuussa 2013, ja päätökset kesän 2017 etappisatamista tehdään syys-lokakuussa 2013.
Vuoden 2017 Tall Ships Races -tapahtuman kokonaisbudjetti Kotkan kaupungin osalta on arviolta noin 1,2 miljoonaa euroa. Se jakaantuu vuosille 2013-2017, mutta luonnollisesti painottuu tapahtumavuoteen 2017.
Summasta osa on mahdollista kattaa yhteistyökumppanisopimuksilla, jotka koostuvat rahasta, palveluista, tavaroista ja vuokrista. Näiden yhteisarvoksi on arvioitu noin 500 000 euroa, joka toteutuessaan jättäisi kaupungin netto-osuuden noin 700 000 euroon.
Tall Ships Races -tapahtuma on järjestetty edellisen kerran Kotkassa vuonna 2007, jolloin Meripäivien yhteydessä toteutettuun tapahtumaan osallistui lähes sata purjealusta, ja sitä seurasi noin 300 000 hengen yleisö. Tall Ships Races oli suurin Suomessa kyseisenä vuonna järjestetty yleisötapahtuma.
Tapahtuman kokonaisbudjetti oli noin 800 000 euroa, josta kaupungin netto-osuudeksi jäi noin 300 000 euroa.
Kotkan tapahtumasta tehdyn yleisötutkimuksen mukaan yksittäinen kävijä käytti tapahtuman aikana erilaisiin palveluihin tapahtuma-alueella noin 55 euroa.
Samassa tutkimuksessa selvitettiin myös kävijöiden kokonaistyytyväisyyttä tapahtumaan. Tutkimuksen mukaan suurin osa vastaajista oli tapahtuman antiin joko erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä. Erityisen kiitoksen saivat suuret purjelaivat, mutta tyytyväisiä kävijät olivat myös tapahtuman tunnelmaan, henkilökunnan ystävällisyyteen sekä tapahtumasta tiedottamiseen.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.