Puhemies ehdottaa Suomen uusteollistamista

Suomi tarvitsee uuden teollisuusohjelman, jonka tekemiseen osallistuisivat valtiovallan ohella elinkeinoelämä, palkansaajajärjestöt ja tutkimuslaitokset, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma totesi tänään UKK-seuran tilaisuudessa pitämässään puheessa. Heinäluoman mukaan Kekkosen kysymys vuodelta 1952 – Onko maallamme malttia vaurastua? – on ajankohtainen tänäänkin.

– ”Jos aiomme kilpailla toisten valtakuntien kanssa kansalaisten elintason kohottamisessa, emme voi turvautua niihin keinoihin, joilla teollisuutemme on tähän mennessä selviytynyt. Joudumme nyt kysymään, ovatko ne nykyisissäkin olosuhteissa ainoat keinot vai onko olemassa jotakin uutta tekijää, joka kykenee korvaamaan arvossa vähentyneet vanhat menettelytavat.” Näin kirjoitti Urho Kekkonen vuonna 1952 kirjassaan Onko maallamme malttia vaurastua, Heinäluoma totesi puheensa alussa.

Heinäluoman mielestä teollisuuden merkityksestä ja tulevaisuudesta tarvitsee keskustella tänäänkin.

– Suomessa elettiin 1950-luvun alussa taitekohdassa. Pääomista oli sotien jälkeen pulaa, työmarkkinat piti saada rauhoittumaan ja Pohjois-Suomesta ei saanut syntyä työvoimareservialuetta. Suomeen perustettiin kokonaisia uusia toimialoja yrityksineen hyödyntämään silloin olemassa ollutta osaamista. Ominaista oli kansallisen edun ja yleisen hyvän korostuminen ratkaisuissa.

– Valtion panosta ei pidetty yksityisen toiminnan esteenä. Syntyi merkittäviä valtionyrityksiä, kuten esimerkiksi Neste, Rautaruukki ja Kemira. Valtio koettiin eräällä tavalla viimeiseksi turvaksi, jolla oli luottokelpoisuutta pääomaköyhässä Suomessa. Valtion yritystoiminta synnytti myös uutta yksityistä yrittäjyyttä.

Heinäluoman mukaan Suomen uhkana on tällä hetkellä teollisen pohjan rapautuminen.

– Tarvitsemme uusteollistamista, jotta osaaminen ja sen tuoma hyvinvointi säilyy Suomessa. Toisin kuin 1950-luvun alussa nyt Suomessa on maailmanlaajuista huippuosaamista metalliteollisuuden eri aloilla hisseistä moottoreihin ja laivoihin. Myös it-puolella olemme kansainvälistä huippua. Valtio voi tänäänkin toimia mahdollistajana ja toimintaedellytysten luojana.

Heinäluoma painotti, että teollisuuden kapeneva rooli työllistäjänä on vakava uhka koko kansantaloudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle.

– Vuonna 2000 teollisuus työllisti puoli miljoonaa suomalaista ja nyt enää vain noin 360 000. Metsäteollisuus on kärsinyt rankimmin supistuksista ja it-alalla myllerrys jatkuu. Kuitenkin panostamalla esimerkiksi perusmetsäteollisuuden toimintaedellytysten kehittämiseen ja jalostusasteen laajentamiseen on liikevaihto nostettavissa parillakymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä alalle laaditun strategian mukaan.

– Hyvä esimerkki kasvavasta alasta on ympäristöteknologia. On myös muita kasvualoja, joilla Suomessa on korkeaa osaamista. Tärkeää on, että Suomen elinkeinorakennetta teollisuudessa monipuolistetaan. Tarvitsemme Ruotsin tavoin monipuolista teollista rakennetta, jolloin menestyminen ei ole kiinni yhdestä tai kahdesta menestysalasta.

Heinäluoma katsoi myös, että uuden teollisuusohjelman rakentaminen lisäisi ulkomaisten investoijien silmissä Suomen luotettavuutta vakaana maana.

– Työmarkkinajärjestöt voisivat keskinäisillä sopimuksillaan antaa merkin siitä, että vaurastumiseen löytyy malttia tänäänkin. Ennustettavuutta tarvitaan, ja kun sitä on pitkälle ajanjaksolle eteenpäin, niin maan hallituksen on helpompi tehdä kasvupoliittisia päätöksiä. Näihin kuuluu myös maan uusteollistaminen.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.