Suuriin, syviin ja äkkinäisiin talous- ja yhteiskuntapoliittisiin muutoksiin ei ole syytä, evästää ammattiliitto JHL puoliväliriiheensä valmistautuvaa maan hallitusta. Nyt on tärkeintä ruokkia hentoa talouskasvua ja toteuttaa jo sovittuja uudistuksia. Palkansaajien luottamusta ja kulutusmahdollisuuksia ja -haluja on pidettävä yllä, jotta kotimarkkinat voisivat tukea talouskasvua. Myös työllistäviä investointeja esimerkiksi julkisten rakennusten korjauksiin ja raideliikenteeseen tarvitaan.

Hyvät julkiset palvelut ovat välttämättömiä sekä kansalaisten hyvinvoinnille, yhteiskunnan eheydelle että kestävälle talouskasvulle. Näiden palvelujen rahoituspohja on turvattava. Julkisen talouden sopeuttamista ei pidä siirtää kuntien ja julkisten palvelujen työntekijöiden taakaksi leikkaamalla valtionosuuksia, rapauttamalla veropohjaa ja määräämällä kunnille uusia tehtäviä ilman valtion täysimääräistä rahoitusta. Valtion toimintoja kehittävälle vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalle on annettava aidot edellytykset onnistua.

Valtionosuuksien taso on pidettävä sellaisena, että kunnilla on taloudelliset mahdollisuudet huolehtia palveluista. Hyvinvoinnin ylläpito vaatii riittävää veropohjaa ja – tuloa. Yhteiskunnan kaikkien tahojen on osallistuttava rahoitusvajeen täyttämiseen kantokykynsä mukaan. Samalla on pidettävä kiinni hallitusohjelmassa sovitusta jaosta, jonka mukaan talouden mahdolliset sopeutustoimet rahoitetaan puoliksi veroilla ja puoliksi säästöillä.

Kuntauudistusta on jatkettava määrätietoisesti. Ei ole realismia odottaa, että se olisi valmis alkuperäisen kireän aikataulun mukaisesti jo vuonna 2015. Päätökset kuntaliitoksista on nyt pyrittävä tekemään niin, että uudet kunnat voivat aloittaa vuoden 2017 alusta. Uudistuksessa on kiinnitettävä huolta lähipalvelujen turvaamiseen. Muutostilanteissa tulee huolehtia kuntien henkilöstön osallistumisesta ja jaksamisesta. Sosiaali- ja terveysuudistusta on jatkettava siten, että näille palveluille taataan riittävän suuret julkiset järjestäjä- ja tuottajatahot. Julkisen terveydenhuollon rahoituspohjaa on vankennettava. Sitä ei saa rampauttaa yksityistä sektoria vankistamalla, esimerkiksi nostamalla kela-korvausten tasoa EU:n potilasdirektiiviin vedoten.

Hallituksen on pidettävä ratkaisuissaan huolta myös siitä, että kunnat voivat olla kilpailukykyisiä ja houkuttelevia työnantajia.  Kunnista lähtee lähivuosina tuhansia työntekijöitä eläkkeelle, yli 16 000 joka vuosi. Hyvä työnantajapolitiikka on parhaita keinoja varmistaa se, että kuntiin saadaan uutta osaavaa henkilökuntaa eläköityvien tilalle. Osaava, motivoitunut henkilöstö on paras tae julkisten palvelujen tuloksellisuuden paranemiselle. Lisääntynyt vuokratyön käyttö ja palvelujen ulkoistaminen eivät kohenna palvelujen toimivuutta eivätkä kuntien työnantajamainetta.

Kokoava työmarkkinaratkaisu olisi omiaan vakauttamaan taloustilannetta ja vankentamaan talouskasvun pohjaa. Olisikin hyvä tutkia mahdollisuudet sopia tällaisesta ratkaisusta jo ennen hallituksen maaliskuun lopun kehysriihtä. Kolmen päivän koulutuskiista on kuitenkin saatava ratkaistua ennen sitä.  Mahdollisen työmarkkinaratkaisun on taattava, että julkisen alan ansiot eivät jää jälkeen työmarkkinoiden yleisestä ansiokehityksestä ja että samapalkkaisuudessa edistytään.

JHL:n hallitus otti kantaa hallituksen puoliväliriihen aiheisiin torstaina 21. helmikuuta. Puoliväliriihi on 28. helmikuuta.

Ammattiliitto JHL:n 230 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Alojamme ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. Kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.