JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta

On turhaa ja asenteellista asettaa vastakkain julkisen ja yksityisen sektorin työpaikat, toteaa ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Näin kuitenkin tekee työ- ja elinkeinoministeriön tänään perjantaina julkaisema elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus. – Näkemys siitä, että julkisen alan työpaikat ovat vain yksityisen sektorin voimavaroja syöviä turhakkeita, on vahingollinen, Eloranta painottaa.

Ministeriön linjauksen tavoite työllisyyden kasvattamisesta ja teollisen pohjan vahvistamisesta on kannatettava.
– Mutta ei se todellisessa elämässä niin mene, että julkisen alan työpaikat ja työntekijät olisivat tämän tavoitteen esteenä. Julkisilla palveluilla ja julkisen alan työpaikoilla on myönteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja talouden toimeliaisuuteen. Nollasummapeliä työpaikkojen synty eri sektoreille ei ole.

Ministeriön näkemys julkisen ja yksityisen sektorin työpaikkamäärän suhteesta on kaavamainen.
– On tavoiteltavaakin, että teollisuudessa saadaan aikaan entistä enemmän tuotantoa ja arvoa aikaisempaa pienemmällä työvoimalla. Sehän on tuottavuuden kehitystä.
– Täytyy kuitenkin ymmärtää ja hyväksyä se, että esimerkiksi hoiva, hoito ja opetus toimivat toisenlaisilla lainalaisuuksilla. Näissäkin tehtävissä pitää totta kai tavoitella innovaatiota ja kehittää tuloksellisuutta.  Työntekijämäärä on julkisissa palveluissa noussut maltillisesti ottaen huomioon kasvaneen tehtävämäärän ja palvelujen laadun kehityksen.

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset eivät vahvistu kilpailuttamalla ja yksityistämällä julkisia palveluja, kuten ministeriö linjauksessaan vihjaa.
– Hyvinvoinnin tuottaminen maksetaan verovaroin joka tapauksessa eikä yksityinen tuotanto tule veronmaksajalle sen halvemmaksi, usein jopa päinvastoin. Hyvinvointipolitiikkaa ei tule alistaa elinkeinopolitiikan välineeksi. Sillä on muu, tärkeämpi yhteiskunnallinen tehtävä.

Ministeriön linjauksen mukaan julkisten palvelujen rahoitus on vaikeuksissa, koska yksityisellä sektorilla on liian vähän työpaikkoja. Ei se ole ainoa syy, Eloranta huomauttaa.
– Vaikeuksia on myös siksi, että veroastetta on laskettu tuntuvasti aina pariin viime vuoteen asti.  Julkisten palvelujen rahoitukseen on nyt saatava lisää hartioita esimerkiksi pääomaverotusta uudistamalla.

Eloranta kannustaa vertailemaan Suomen tilannetta länsinaapuriin.
– Ruotsissa sekä veroaste, työllisyysaste että julkisen sektorin osuus työllisyydestä  ovat korkeampia. Se ei ole estänyt Ruotsin elinkeinoelämää menestymästä ja saamasta aikaan maailmanluokan kulutus- ja investointitavaroita.

Ammattiliitto JHL:n 240 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Alojamme ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. Kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.