Kotitalouksien sähkönkäyttö on kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2011 yli kahdella terawattitunnilla ollen liki 20 TWh. Kasvu on kokonaisuudessaan asuntojen lämmityksen liittyvää sähkönkäyttöä. Kodin laitteiden sähkönkäyttö on pysynyt entisellään. sillä valaistuksen ja televisioiden ja niiden lisälaitteiden valmiustilakulutusten lasku kattaa muiden laitteiden kulutuksen kasvun.

Tiedot ilmenevät 26.2.2013 julkistetusta Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 -tutkimuksesta. Siinä selvitettiin kotitalouksien sähkönkäyttöä ja sen jakaantumista eri laitteille sekä sähkönkäytön kehitystrendejä. Saatuja tuloksia hyödynnetään muun muassa asuntojen sähkösuunnittelussa, energiankäytön neuvonnassa ja sähkön käytön ennusteissa.

Laitekohtaisen kehityksen taustalla on EU:n ekosuunnitteludirektiivin nojalla annetut  asetukset, jotka käänsivät niin televisioiden kuin valaistuksenkin sähkönkäytön laskuun. Valaistuksen sähkönkäyttö on suunnilleen puolittunut. Asuntojen sähkönkäytöstä se kuluttaa enää 8 prosenttia, kun valaistuksen osuus vuonna 2006 oli vielä 14 prosenttia. Energiatehokkaiden lamppujen osuus on kasvanut, kun tehottomimmat lamput, kuten hehkulamput, ovat poistuneet markkinoilta.

Televisioiden sähkönkäyttö väheni viidessä vuodessa 32 prosentilla ollen nyt 3 % asuntojen sähkönkäytöstä. Niiden määrä ei kotitalouksissa enää juuri kasva, mutta suuri osa laitekannasta uudistui tarkastelujaksolla. Vuosina 2007-2010 myytiin yli 1 760 000 LCD-televisiota. Uusista laitteista suurimmalla osalla valmiustilakulutus on ekosuunnitteluasetuksen mukaisesti alle 1 W ja useimmissa on jo sisäänrakennettu digiviritin. Televisioiden ruutukoon kasvu on lisännyt kulutusta, mutta valmiustilakulutusten lasku on kääntänyt laiteryhmän kokonaiskulutuksen laskuun.

Tietotekniikan laitteiden sähkönkäyttö on kasvanut nopeasti. Se on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut, koska laitteet ovat yleistyneet nopeasti. Laitekannassa tapahtunut tehostuminen – siirtyminen pöytäkoneista kannettaviin – ei riitä kumoamaan volyymikasvua. Laitteiden osuus asuntojen sähkönkäytöstä on nyt neljä prosenttia. Tietokoneiden määrä on kasvanut voimakkaasti ja yhä harvempia talous pärjää ilman tietokonetta ja laajakaistayhteyttä. Vuonna 2011 tällaisia talouksia oli enää 15 %, kun vuonna 2006 niitä oli vielä 40 prosenttia.

Myös auton lämmitykseen käytettävä sähkön määrä on selvässä kasvussa, koska lohkolämmittimen rinnalla käytetään yhä useammin sisätilalämmitintä. Autolämmityksen osuus kotitalouksien sähkönkäytöstä on nyt kolme prosenttia.

Lämmitysjärjestelmien ja lämmityksen sähkönkäyttö kasvaa

Vuoden 2006 kulutustapatutkimuksessa havaittiin, että ei-sähkölämmitteisissä omakotitaloissa selittämättä jääneen kulutuksen osuus muodostui suureksi erityisesti puu- ja öljykeskuslämmitteissä taloissa. Tämän arvioitiin johtuvan sähkön lisääntyneestä käytöstä tuki- ja lisälämmitykseen näissä lämmitysmuodoissa. Epäilys osoittautui nyt oikeaksi. Sähkönkäyttö lisä- ja tukilämmitykseen on kasvanut erityisesti öljylämmitteisissä pientaloissa, joissa öljylämmityksen rinnalla käytetään ilma- ja ilmavesilämpöpumppuja. Kaukolämmitteisten omakotitalojen sähkönkäyttö on selvästi matalampi kuin muiden omakotitalojen. 

Vesikiertoinen lattialämmitys yleistyy uudisrakennusten lämmönjakotapana. Lattialämmityksen kiertovesipumput kuluttavat noin 25prosenttia enemmän energiaa kuin patterilämmityksen, mikä osaltaan lisää lämmitysjärjestelmien sähkönkäyttöä. Myös koneellisen ilmanvaihdon yleistyminen lisää sähkönkäyttöä. Koneellinen ilmanvaihto parantaa sisäilman laatua ja lämmön talteenotto myös energiatehokkuutta. Uusimmissa ratkaisuissa tuloilma lämmitetään sähköllä myös kaukolämmöllä ja öljyllä lämmitetyissä taloissa.

Talon rakennusvuoden vaikutus kulutustasoon on aiempaa oletettua pienempi

Talon rakennusvuoden on arvioitu vaikuttavan voimakkaasti sen lämmitysenergian käyttöön. Aineistosta ei havaittu tätä odotettua sähkölämmitteisten omakotitalojen rakennusvuoden ja sähkönkäytön suuruuden välistä voimakasta laskevaa trendiä. Havaitut kulutustasot osoittautuivat aikaisemmin oletettua pienemmiksi. Havaitut kulutustasot eri-ikäisissä rakennuksissa ovat kuitenkin hyvin linjassa Norjan vastaavien lukujen kanssa. Norja on meille hyvä vertailukohta, kun sen väestön maantieteellinen sijainti on samanlainen kuin meillä Ruotsin ja erityisesti Tanskan väestön painopisteen ollessa selvästi etelämpänä.

Rakennuskannassa tapahtuu myös muutoksia, jotka kasvattavat pientalojen energiankäyttöä. Erilliset lämpimät varastorakennukset ovat uudelleen yleistymässä. 

Opetteluvaihe menossa? Maalämpötalojen sähkönkäytössä suuria vaihteluja

Maalämpötalon pinta-alalla jaettu sähkönkäyttö on noin puolet vastaavan ikäisen vesikeskussähkölämmityksen sähkönkäytöstä. Maalämpötalojen sähkönkäytössä on kuitenkin suurta vaihtelua. Suuri hajonta viittaa siihen, että maalämmön käytännön toteutuksissa on todennäköisesti samanlaisia ongelmia kuin mitä havaittiin Englannissa tehdyissä kenttämittauksissa. Siellä suurimmat tehokkuusmenetykset aiheutuivat lämpöpumpun ja putkiston tai lämpökaivon alimitoituksesta. Myös lämmitysjärjestelmän puutteelliset säädöt aiheuttivat tehokkuusmenetyksiä.

Myös koneellisen ilmanvaihdon säätäminen vaatii opettelua. Esimerkiksi uusissa kerrostaloasunnoissa havaittiin poikkeuksellisen suuria kulutuksia, joiden todennäköinen selitys on koneellisen ilmanvaihdon virheelliset asetukset.

Kotitalouksien sähkönkäyttö -tutkimuksen on toteuttanut Adato Energia Oy ja sitä ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö, Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus ry ja Energiateollisuus ry.

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten kotitalouksien sähkönkäyttö jakaantuu eri laitteille.  Tutkimuksessa on selvitetty myös sähkönkäytön kehitystrendejä. Edellinen vastaava tutkimus on julkaistu 2008 ja koski vuoden 2006 kulutusta. Tuloksia hyödynnetään muun muassa asuntojen sähkösuunnittelussa, energiankäytön neuvonnassa ja sähkön käytön ennusteissa.

Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 -selvitys on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa osoitteessa www.tem.fi ja Adato Energia Oy:n verkkosivustolla osoitteessa www.adato.fi

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.