Aluehallinnon uudistus, jossa kuusi viranomaista yhdistettiin kahdeksi uudeksi viranomaiseksi, aluehallintovirastoksi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi (ELY-keskus), on pääosin onnistunut hyvin. Tämä selviää hallituksen 27.2.2013 eduskunnalle antamassa selonteossa, jota eduskunta edellytti hyväksyessään vuonna 2009 aluehallinnon uudistusta koskevan lainsäädännön. Uudet aluehallintoviranomaiset aloittivat toimintansa vuoden 2010 alussa.

Uudistuksessa omaksuttu ohjausjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi, joskin siinä on vielä kehittämistä. Ohjausmallin perusperiaatteet ovat toimineet edelläkävijöinä ja mallina koko valtionhallinnon tulosohjauksen kehittämiselle. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja synergia ovat sekä aluehallintovirastoissa että ELY-keskuksissa kehittyneet osin jopa odotettua paremmin ja nopeammin.

Asiakkaat tyytyväisiä ja henkilöstön työhyvinvointi säilynyt hyvänä

Uudistuksessa on kiinnitetty alusta asti huomiota asiakaslähtöisen toiminnan kehittämiseen. Aluehallintovirastojen keväällä 2012 teettämän asiakastyytyväisyyskyselyn kokonaistulos oli 3,8 asteikolla 1-5. Tyytyväisimpiä asiakkaat olivat ympäristöterveydenhuollon ja työsuojelun tehtävien hoitamiseen sekä valvontaan. Uudistuksen vaikutukset ELY-keskusten asiakastuloksiin ovat olleet varsin maltillisia. Palvelut ovat toimineet kuten aikaisemminkin, vaikka tavoitettavuutta ja tiedotusta kritisoitiin uudistuksen alussa. Näiden ongelmien poistamiseen on jo panostettu.

Uusiin toimintatapoihin ja organisaatiokulttuuriin sopeutuminen ja uuden organisaation toimintakuntoon saaminen ovat vaatineet virastojen johdolta ja henkilöstöltä paljon työtä. Haastavasta tilanteesta huolimatta henkilöstön työhyvinvointi on säilynyt hyvänä ja parantunut vuosien mittaan. Henkilöstön ja johdon osaamista on virastoissa pyritty tietoisesti kehittämään. Tästä huolimatta henkilöstön kokemukset osaamisen kehittämismahdollisuuksista ovat kyselyjen mukaan olleet jonkin verran heikommalla tasolla kuin koko valtion hallinnon henkilöstön kokemukset keskimäärin. Tilanne on kuitenkin kehittymässä parempaan suuntaan.

Riippumattomuus, puolueettomuus ja oikeusturva toteutuneet

Aluehallinnon viranomaisilta, niiden henkilöstöltä ja niitä ohjaavilta ministeriöiltä saatujen selvitysten mukaan ympäristö- ja vesiasioiden, työsuojelun valvonnan tai kilpailuhallinnon tehtävien järjestämisessä tai käsittelyssä ei ole ilmennyt riippumattomuuden, puolueettomuuden tai oikeusturvan toteutumista koskevia oikeudellisia ongelmia. Ympäristöministeriön asettamien selvityshenkilöiden Riitta Rainion ja Aino Turpeisen tekemässä Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmia ja viranomaisten toimintaa koskevassa selvityksessä on kuitenkin tullut esille joitakin aluehallinnon viranomaisten sisäisiä oikeudellisia jännitteitä päätösvallan ja muun puhevallan käyttämisessä, joita ei voitu aikataulusyistä ottaa selonteon valmistelussa enää huomioon.

Tuottavuuden parantuminen korvannut resurssien niukkuuden

Valtion uuden aluehallinnon rahoituskehys kaventui vuosien 2009-2013 välisessä vertailussa noin 10 prosentilla. Kun otetaan huomioon uudistukselle asetetut sekä aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten edeltävistä virastoista perimät henkilöstön vähentämisvelvoitteet, virastojen henkilöstömäärä vähenee vuosina 2010-2015 noin 19 prosentilla.

Aluehallintovirastot ja ELY-keskukset ovat rahoituskehyksessä pysyäkseen harjoittaneet erittäin pidättyväistä rekrytointipolitiikkaa. Henkilöstökulujen lisäksi säästöjä on saatu aikaan ICT- ja toimitilakuluissa. Uudistamisen yhteydessä otettiin käyttöön tilaaja–tuottajamalli, jossa yhteisten tietohallintopalvelujen tuotanto keskitettiin vuoden 2010 alussa perustetulle aluehallinnon tietohallintopalveluyksikölle (AHTille). Uudistuksen piirissä olleessa valtion aluehallinnossa, mukaan lukien TE-toimistot ja maistraatit on saavutettu noin 3 miljoonan euron vuositasoinen menotason lasku. Säästötoimista huolimatta virastojen toimintaa on jouduttu rahoittamaan vuosina 2010-2012 myös lisätalousarvioilla. ICT –palveluiden kehittämisessä aluehallintovirastot, ELY-keskukset, sekä näiden alaiset maistraatit ja ELY-keskukset ovat edenneet eturintamassa. Käytössä ovat yhtenäiset työasemaratkaisut sekä osin valmiina ja osin valmistumassa yhteiseen ratkaisuun perustuva sähköisten palvelujen ja asianhallinnan kokonaisuus.

Virastot ovat tähän mennessä saavuttaneet niille asetetut henkilöstön vähentämistavoitteet ja toteuttaneet lakisääteiset tehtävänsä sekä saavuttaneet pääosin niille asetetut palvelu- ja suoritemäärätavoitteet. Tuottavuuden parantumien on siten tähän mennessä korvannut resurssien niukkenemisen. Lähivuosina tehtävämäärät tulevat kuitenkin tämänhetkisen tiedon mukaan entisestään kasvamaan. Tilanteeseen on jo reagoitu ja molemmille viranomaisille on kohdennettu vuoden 2013 talousarviossa lisärahoitusta, ja hallitus tarkastelee pidemmän aikavälin tilannetta tulossa olevan kehysriihen yhteydessä. Lisäksi virastojen tuottamien suoritteiden kustannusvastaavuutta on tarkoitus nostaa ja toiminnan maksullisuuden perusteita tarkastella tulojen lisäämiseksi. Mahdollisuudet virastojen tehtävien karsimiseen tarkastellaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman yhteydessä.

Arviointi toi esille kehittämistarpeita

Kolmen vuoden kokemus on osoittanut, että pääosa sivistystoimen alueellisista tehtävistä tulisi sijoittaa ELY-keskusten sijaan aluehallintovirastoihin, kuten eduskunnan sivistysvaliokuntakin lain käsittelyn yhteydessä ehdotti. Poliisin rakenneuudistuksen myötä poliisilaitosten määrä vähenee yhteentoista, jolloin alueellinen viranomaisyhteistyö voidaan tehokkaasti organisoida poliisilaitosten ja aluehallintovirastojen väliseksi ja lakkauttaa aluehallintovirastoista poliisin vastuualueet.

Myönteisten kokemusten vuoksi toimintojen kokoamista aluehallinnon viranomaisiin tulee edelleen jatkaa, kuten eduskunta vuonna 2009 edellytti. Osana hallinnon rakenteiden yleistä arviointia on tarkoitus myös selvittää, mitä vaikutuksia olisi maistraattien liittämisellä osaksi aluehallintovirastoja ja TE-toimistojen liittämisellä osaksi ELY-keskuksia.

Vaikka aluehallinnolle kehitetty ohjausmalli on ollut edistyksellinen, mallin kolmeportaisuus on osoittautunut varsin raskaaksi. Ohjausmallia on tarkoitus selkeyttää ja yksinkertaistaa siirtymällä kaksiportaiseen ohjausjärjestelmään. Kaksiportaisessa mallissa ohjausasiakirjoja ovat aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille yhteinen strategia-asiakirja ja siihen pohjautuva yksi tulossopimus kullekin virastolle. Resurssien kohdentamisen menettelyjä ELY-keskuksissa on myös tarkoitus kehittää.

Osassa tehtäviä virastojen toimivalta voitaisiin määritellä alueellisen jaotuksen sijaan valtakunnalliseksi toimivallaksi, mikä mahdollistaisi muun muassa resurssien nykyistä joustavamman käytön ja lisäisi toiminnan yhdenmukaisuutta. Menettely mahdollistaisi myös resurssien ja asiantuntemuksen turvaamisen tiettyjen priorisoitujen ja kriittisten tehtävien hoitamiseen. Tarpeita tehtävien valtakunnalliseen organisointiin ja toimivaltaan on muun muassa ympäristöhallinnon ja työsuojeluvalvonnan tehtävissä. Lisäksi hallinnolliset tehtävät ja niihin liittyvät erikoistumisyksiköt tulisi koota toisaalta yhden aluehallintoviraston ja toisaalta yhden ELY-keskuksen alaisuuteen siten, että tehtäviä edelleen hoidetaan maantieteellisesti hajautetusti.

Näiden toimenpiteiden lisäksi kehitetään aluehallintovirastojen ja Valviran yhteistyötä ja työnjakoa sekä työsuojelun asemaa aluehallintovirastoissa. Myös aluehallintovirastojen määrää ja aluejakoa arvioidaan ottaen huomioon muiden kehittämistoimenpiteiden vaikutukset ja kuntarakenteessa ja kuntien tehtävissä tapahtuva kehitys.

Aluehallinnon selonteon pohjana on 31.8.2012 valmistunut työryhmän raportti ja siitä saadut lausunnot sekä Tampereen yliopiston tekemä aluehallintouudistuksen arviointitutkimus. Selonteko on viimeistelty valtiovarainministeriössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön teettämiä ja joulukuussa 2012 valmistuneita selvityksiä on niin ikään hyödynnetty selonteon valmistelussa.

Valtioneuvoston selonteko(pdf)

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.