Metropolialueen selvityshenkilöt ehdottavat alueen hallinnon rakenteiden kehittämiseksi kahta toimeksiantonsa mukaista päävaihtoehtoa. Toinen on kuntaperusteinen ja toinen painottaa ylikunnallista metropolihallintoa. Kummassakin vaihtoehdossa ehdotetaan sekä kuntajakoselvityksiä että muutoksia kuntien yhteistyömuotoihin. Ehdotukset sisältyvät metropolialueen esiselvityksen tänään 5.3.2013 julkistettuun loppuraporttiin.

Suosituksenaan selvityshenkilöt esittävät, että kolmentoista kunnan alueella käynnistettäisiin neljän kuntaryhmän kuntajakoselvitykset vahvojen peruskuntien muodostamiseksi sekä perustettaisiin metropolihallinto.

Selvityshenkilöiden mukaan alueella tarvitaan sekä suurempia kuntia että vahvaa ylikunnallista päätöksentekoa, jotta seutu olisi tulevaisuudessakin kilpailukykyinen ja se olisi sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä ja tehokas.

Loppuraportissa on lisäksi tarkasteltu myös selvityksen aikana esiin tulleita pienempiä kuntajakovaihtoehtoja, joita ei kuitenkaan seudun kokonaisuuden kannalta pidetä riittävinä. Kolmantena vaihtoehtona selvityksessä määritellään, millainen metropolihallinto tarvitaan, jos riittäviä kuntarakennemuutoksia ei seudun kuntien välillä toteutuisi.

Suurkunnat ja sopimusyhteistyö

Kuntaperusteisessa vaihtoehdossa Helsingin seudulla käynnistettäisiin neljäntoista kunnan kesken kaksi kuntajakoselvitystä. Ensimmäinen kuntajakoselvitysalue muodostuisi Helsingistä, Espoosta, Vantaasta, Kirkkonummesta, Kauniaisista, Sipoosta ja Vihdistä. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula muodostaisivat toisen kuntajakoselvitysalueen.

Suuremmat kunnat voisivat luontevalla työssäkäynnin ja asioinnin alueellaan kehittää tehokkaasti palveluja ja palveluverkkoja kokonaisuutena, suunnitella maankäyttöä kokonaisvaltaisemmin sekä edistää nykyistä paremmin muun muassa kansainvälistä kilpailukykyä. Niillä olisi riittävät voimavarat vaikuttaa metropolialueen erityisiin ongelmiin.

Kuntarakenteen eheytyessä tarve yhteistoimintarakenteille vähenisi, mutta yhteistyötä tarvittaisiin. Se perustuisi lakisääteiseen ja oikeusvaikutteiseen sekä kuntia sitovaan metropolikaavaan, kaupunkien ja valtion välisiin kasvu- ja aiesopimuksiin.

Metropolihallinto ja vahvat peruskunnat

Toisen päävaihtoehdon kuntarakennemuutokset koskisivat alueen 13 kuntaa. Helsinki ja Sipoo muodostaisivat yhden kuntajakoselvitysalueen, Vantaa, Kerava ja Tuusulan eteläosa toisen ja Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi kolmannen. Neljäs muodostuisi Hyvinkäästä, Järvenpäästä, Pornaisista, Mäntsälästä, Nurmijärvestä ja Tuusulan pohjoisosasta. Vihdin kunta ei kuuluisi metropolialueeseen eikä sen kuntajakoselvitysalueisiin.

Kun kuntia olisi useampia, tulisi seudun yhteisiä asioita koskeva päätöksenteko koota metropolihallinnon alle. Metropolihallinto olisi julkisoikeudellinen oikeushenkilö, jolla olisi lakisääteiset edellytykset sekä riittävät taloudelliset resurssit päätösten toteuttamiseen.

Metropolihallinnon ylin päättävä elin olisi vaaleilla valittava metropolivaltuusto.  Metropolihallinto laatisi ja hyväksyisi metropolikaavan ja sen kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevaa päätöksentekoa sitovan toimeenpano-osan. Lisäksi metropolihallinto hoitaisi seudun yhteiset elinkeinopolitiikkaan, työvoima-asioihin, ammattikoulutukseen, maahanmuuttopalveluihin sekä segregaation ehkäisyyn liittyvät tehtävät.

Selvityshenkilöiden suosituksena vahvat peruskunnat ja metropolihallinto

Selvityshenkilöt suosittelevat toteutettavaksi toista päävaihtoehdoista eli vahvojen peruskuntien ja metropolihallinnon mallia.

Vaihtoehto takaisi toiminnallisesti eheät peruskunnat sekä edellytykset kuntalaisten palvelujen kehittämiselle ja palvelutuotannon paremmalle tuottavuudelle. Useamman kunnan päätöksenteon yhteensovittaminen ja yhteisten asioiden hoito, samoin kuin koko seudun etu ja kilpailukyky, varmistettaisiin metropolihallinnon kautta. Metropolivaltuusto valittaisiin vaalein.

”Pidän erittäin tärkeänä sitä, että metropolikaava on mukana kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa. Metropolialueelle tarvitaan uusi työkalu asuntotuotannon sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun tehostamiseenMetropolialuetta tulee kehittää yhtenä kokonaisuutena”, sanoo asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

Esiselvitys pohjautuu hallituksen linjauksiin kuntauudistuksen jatkovalmistelusta metropolialueella.  Sen tavoitteena oli yhteistyössä alueen kuntien kanssa kartoittaa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi.

Selvityksen toteuttivat kuusi valtiovarainministeriön elokuussa 2012 nimeämää selvityshenkilöä, joiden toimeksianto päättyi 28.2.2013. Esiselvitystä ohjasi johtoryhmä, jonka toimikausi päättyi 28.2.2013. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen ja varapuheenjohtajana asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

Valtiovarainministeriö pyytää loppuraportista ja ehdotuksista seuraavaksi kuntien ja muiden tahojen viralliset lausunnot.

”Tavoitteena on, että kunnat lähtevät nyt tämän esiselvityksen pohjalta tekemään varsinaisia kuntaliitosselvityksiä. On hyvä, että selvitys konkretisoi vaihtoehtoja alueen hallinnon rakenteiden kehittämiseksi. Kunnilta vaaditaan nyt yhteistä tahtoa ja päätöksiä etenemisestä, jotta metropolialue säilyy jatkossakin maamme veturina”, toteaa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.