Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoi Näkövammaisten keskusliiton 85-vuotisjuhlaseminaarissa 6.3., että Suomi elää keskellä talouden kolmoishaastetta. Kiperä tilanne koostuu maailmantalouden suhdanteista, talouden rakennemuutoksesta ja Suomen julkisen talouden kestävyysvajeesta.

Kansainvälinen talous on suuressa myllerryksessä, minkä vuoksi suhdannetilanne on heikko myös Suomessa. Samalla taloutemme rakenne muuttuu. Esimerkiksi teollisuuden työpaikkoja on viimeisen 10 vuoden aikana hävinnyt maastamme jopa 100 000. Lisäksi väestö ikääntyy, mikä lisää palveluiden tarvetta samalla, kun työssä käyviä on entistä vähemmän suhteessa lapsiimme, vanhuksiimme ja muihin, joista yhteisesti pidämme huolta.

-Tässä vaikeassa tilanteessa on entistä tärkeämpää, että pidämme huolta heikompiosaisista emmekä anna hyvinvointiyhteiskuntamme murentua. Kasvua ja työllisyyttä on tuettava niin, että taakanjako on oikeudenmukainen, muistutti Urpilainen.

Kaikille työllistyminen ei ole aivan yhtä helppoa. Työvoimaamme kuuluu liian paljon ihmisiä, jotka eivät tällä hetkellä ole työelämässä, vaikka töihin kykenisivät ja sinne haluaisivat. Joitakin väestöryhmiä hyödynnetään työmarkkinoillamme aivan erityisen huonosti, joukossaesimerkiksi nuoria, työuran loppupäässä olevia, pienten lasten äitejä, maahanmuuttajia ja vammaisia, sanoi Urpilainen.

-Hallitus päätti viime viikolla puoliväli-istunnossaan keskeisistä toimenpiteistä työllisyyden lisäämiseksi. Osatyökykyisten työllistämiseksi käynnistetään oma toimenpideohjelma, jolla tuetaan työssä pysymistä, työhön paluuta ja työllistymistä. Sen tarkoituksena on purkaa työmarkkinoiden esteitä, kuten kannustinloukkuja. Lisäksi tarvitsemme uusia kannustimia sosiaalisten yritysten toiminnalle. Näitä toimenpiteitä tuetaan tulevan kehysriihen ratkaisuilla, hän jatkoi.

Urpilaisen mukaan yhdenvertaisuus, oikeus määrätä omista asioistaan ja osallisuus yhteiskunnassa ovat vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien keskeisiä peruspilareita.

-Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla ottamatta työvoimamme osaksi kaikkia Suomessa jo asuvia, työhön kykeneviä ja työkykyisiä ihmisiä. Työnantajat tarvitsevat varmasti lisää tietoa osatyökykyisten palkkaamismahdollisuuksista. Tutkimusten mukaan vain noin 60 prosenttia työkykyisistä vammaisista on työelämässä. Kyse on voimavarojen haaskauksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuosi sitten työryhmän laatimaan toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja tekemään tarvittaessa esityksiä sen toteuttamiseksi. Sen väliraportti valmistui viime kuussa. Kuukautta aiemmin valmistui myös selvityshenkilö Tarja Filatovin raportti välityömarkkinoista.

-Raporttien mukaan vammaiset ja muut vaikeammin työllistyvät henkilöt tarvitsevat työnhaussa uudenlaisia tukipalveluja. Myös sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittamisen kehittämisessä on edelleen paljon tehtävää. Raportit sisältävät lukuisia hyviä toimenpiteitä työn lisäämiseksi ihmisille, joiden on syystä tai toisesta vaikeampaa päästä avoimille työmarkkinoille, sanoi Urpilainen

EU:n hankintadirektiiviä uudistetaan todennäköisesti kesään mennessä ja se mahdollistaa myös kotimaisen hankintalainsäädännön tarkistamisen. Urpilaisen mukaan silloin on pohdittava, miten voimme esimerkiksi edistää hankintoja välityömarkkinoilta ja sosiaalisilta yrityksiltä.

-Uskon, että olemme eräänlaisessa käännekohdassa. Miten luomme uutta työtä erityisesti niille, jotka herkimmin jäävät työmarkkinoiden reunoille? Miten pidämme huolta siitä, etteivät köyhimmät vain köyhdy lisää ja rikkaimmat rikastu toisten kustannuksella?

-Hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu vahvalla yhteisellä tahdolla. Vain yhteistyöllä ja tietoisilla oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa lisäävillä toimenpiteillä se voidaan myös säilyttää ja sitä kehittää. Kasvua lisääviä toimenpiteitä tulee kohdistaa niin, että taloutemme voi vahvistua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, sanoi Urpilainen puheensa lopuksi.

Näkövammaisten keskusliitto

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.