STTK:laiset julkista sektoria ja kirkollisia aloja edustavat työntekijäjärjestöt Jyty, Pardia, SuPer, Tehy sekä Kirkon alat vaativat hallitusohjelman puolivälitarkasteluun ja kehysriiheen valmistautuvaa maan hallitusta pitämään huolta julkisen sektorin toimintaedellytyksistä tulevina vuosina. Järjestöt muistuttavat, että julkinen sektori luo edellytykset yhteiskunnan muulle toiminnalle. Julkinen sektori vastaa turvallisuudesta, terveydestä, koulutuksesta, infrastruktuurista – toiminnoista, joiden merkitys useimmiten huomataan vasta häiriötilanteessa.

Julkisten palvelujen lähtökohta alkaa olla vaarallisesti hukassa, jos arviointikriteerinä on ainoastaan raha ja se, kuka kykenee tuottamaan palvelut lyhyellä tähtäimellä vähäisimmällä euromäärällä.

Nyt tarvitaan syvällistä ja avoimen analyyttistä arvokeskustelua julkisista palveluista ja niiden alkuperäisestä tarkoituksesta. Pelkästään rahaan perustuvat taloudelliset näkökulmat ilman laatuvaatimuksia ovat ottamassa isännän roolin keskustelussa julkisen sektorin tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisesta.

Julkinen sektori on nähtävä välttämättömänä mahdollistajana, jolle on taattava riittävät resurssit ja verokertymä.

Järjestöt muistuttavat myös, että kirkot kansalaisjärjestöineen ja kolmas sektori ovat tärkeitä kansalaisten hyvinvointia lisääviä ja julkista palvelutuotantoa täydentäviä toimijoita.

Tarvitaan uutta tutkimusta laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta

Järjestöjen mielestä palvelut on tuotettava laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää laadun, vaikuttavuuden ja kokonaistaloudellisuuden arviointia sekä toimivia palvelumarkkinoita ja kilpailutuksen osaamista.

Järjestöt kritisoivat sitä, että keskustelu julkisen sektorin tulevaisuudesta keskittyy liikaa sen oletettuun kalleuteen tai tehottomuuteen. Jatkuvat vaatimukset säästöistä ja leikkauksista luovat vaarallista näköalattomuutta. Se estää julkisten palveluiden laadun ja tuloksellisuuden parantamisen sekä aidon kehittämisen. Kehittämistä tulisi kuitenkin juuri nyt tehdä palveluiden käyttäjien, kansalaisten lähtökohdista.

Rakenteellisia uudistuksia tulevaisuuteen varautumiseksi tarvitaan.  Ne on toteutettava pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Tempoilevat muutokset vailla sitoutumista pitkän tähtäimen tavoitteisiin tulevat kalliiksi ja kuormittavat henkilöstöä.

Tuloksellisuustavoitteet on otettava huomioon työelämän ja johtamisen kehittämisessä sekä osana sopimustoimintaa kuten kehittämällä tuloksellisuutta edistäviä palkitsemis-, työaika- ja muita palvelussuhteen ehtoja.

Tarvetta on selkeästi uudelle, myös kansainväliseen vertailuun perustuvalle tutkimustiedolle julkisten palveluiden laadusta, vaikuttavuudesta ja kokonaiskustannuksista. Järjestöt ovatkin päättäneet edistää yhteistä tutkimushanketta aiheesta.

Palkkakilpailukyvystä  huolehdittava

Julkisen sektorin palkkauksellinen kilpailukyky on tärkeä ja turvattava tulevissakin työmarkkinaratkaisuissa. Työnantajien on sitouduttava tasa-arvoisen palkkauksen edistämiseen riippumatta siitä, onko henkilöstö valtion, kunnan, kirkon, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluksessa.

Julkisen sektorin henkilöstöstä valtaosa on naisia. Jo nyt voitaneen sanoa, että tavoite kaventaa miesten ja naisten palkkaeroa 5 prosenttiyksiköllä ei toteudu sovittuun määräaikaan (v. 2015) mennessä. Nyt on käytävä perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen keskustelu samapalkkaisuustavoitteesta ja siihen sitoutumisesta.

Malttia ulkoistamisiin

Julkisten palvelujen ulkoistamisvimmaan on saatava malttia. Palveluiden tuotantotapa on arvovalinta. Kuntien ja valtion ydintehtävät tulee määritellä nykyistä tarkemmin ja panostaa niiden kehittämiseen.

Tutkimusten mukaan palveluiden ulkoistaminen ei ole aina kannattavaa. Ulkoistamisen tulee olla pitkäjänteisesti suunniteltua ja kiinteä osa esimerkiksi kunnan palvelustrategiaa.  Kilpailuttamisen ja siihen liittyvän tuotteistamisen osaamista on lisättävä ja laadullisten kriteerien merkitystä korostettava.

Ulkoistaminen ja palveluiden kilpailuttaminen edellyttävät myös aitoja palveluiden tarjoajien markkinoita, jotka Suomesta nyt puuttuvat tai ovat hyvin kapeat.

Osa kunnista on joutunut viime aikoina arvioimaan uudelleen ulkoistamisten hyötyjä ja haittoja. Esimerkiksi terveyspalveluissa on nähty ulkoistamisten purkamisia, kun kunta on ottanut ulkoistetun toiminnan takaisin itselleen.

Viime aikoina esillä ollut palvelualoitemalli saattaisi johtaa halvoilla hinnoilla kilpailun korostumiseen entisestään ja yritysten haluun ensin ”ostaa markkinaosuutta” julkisista palveluista ja myöhemmin nostaa hintoja. Vastaavasta menettelystä on jo kokemuksia mm. bussiliikenteessä, jätehuollossa ja autokatsastuksessa.

Osaamisen laiminlyönti uhkaa työurien pidentämistä

Työurien pidentäminen on yhteinen kansallinen haaste. Ne eivät pitene eläkeikää mekaanisesti nostamalla tai pelkästään superkarttumien vetovoimaan luottamalla.

Edellytykset työssä jatkamiselle muodostuvat työntekijöiden hyvästä terveydestä, turvallisesta työympäristöstä , mielekkäästä ja motivoivasta työstä ja työuran pidentämistä tukevasta koulutuksesta. Niihin vaikutetaan parhaiten työpaikkatasolla työoloja ja työn tekemisen edellytyksiä parantamalla. Työkyvyn edistäminen on saatava osaksi työpaikkojen strategista johtamista ja yhteistoimintaa. Lisäksi eri työpaikkojen hyvät käytännöt ja toimintamallit on monistettava yhä useamman työpaikan käyttöön.

Julkinen sektori on myös lähivuodet isoissa myllerryksissä. Työt muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla, työntekijät vaihtuvat ja eläköitymisen myötä kokeneita työntekijöitä on entistä vähemmän. Koulutuksen ja osaamisen varmistaminen ovat keskeisiä keinoja työurien pidentämisessä.

Jäsenemme eivät enää kykene työssään keskittymään perustehtäviinsä jatkuvien muutosten keskellä. Henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi ovat koetuksella niillä työpaikoilla, joilla osaamiseen ei panosteta eikä henkilöstöä oteta mukaan vaikuttamaan muutosten suunnitteluun.  Tämä tulee olemaan selkeä uhka myös työurien pidentämiselle. Nyt jos koskaan, hyvä johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen on nostettava kärkeen.

STTK:laiset julkisen sektorin liitot Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Palkansaajajärjestö Pardia, Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Tehy sekä Kirkon alat ry edustavat yhteensä noin 375 000 palkansaajaa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.