Ekologisesta kriisistä puhuttaessa monilla tulee mieleen veden loppuminen kehitysmaista ja öljyn ehtyminen. Ekologinen kriisi uhkaa kuitenkin myös meitä suomalaisia.

Suomi kuuluu joidenkin tilastojen mukaan kestävän kehityksen kärkimaihin. Meillä on runsaat luonnonvarat, vahva talous ja alhainen väestömäärä. Näiden tietojen valossa meillä ei ole huolta. Toisaalta Suomessa kulutetaan paljon energiaa ja materiaalia, minkä seurauksena suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman viidenneksi suurin. Kulutamme myös eniten sähköä kaikista EU-maista. Tutkijan mukaan ekologinen kriisi ei ole meistä kaukana.

– 70-luvun öljykriisi tuli aivan puun takaa, ja samanlainen kriisi saattaa olla odottamassa meitä nytkin. En näkisi myöskään Suomen maataloutta niin vakaalla pohjalla kuin joskus tunnutaan ajattelevan. Se on hyvin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, sanoo dosentti Ilmo Massa Helsingin yliopistosta. Massa puhuu aiheesta Suomen Akatemian järjestämässä keskustelutapahtumassa Kuhmossa.

Ilmastonmuutos uhkaa myös suomalaisten ruokahuoltoa aivan yhtä lailla kuin muutakin maapalloa. Esimakua maailmalta saatiin viime kesänä, kun ennätyksellinen kuivuus riivasi niin Yhdysvaltain keskiosia, Afrikan maita, Intiaa kuin Venäjääkin.

Ruotsi selvästi Suomea edellä

Suomalaisten energiankulutusta on helppo perustella pohjoisen kylmillä ilmasto-olosuhteilla. Perustelu ontuu, kun Suomen hiilidioksidipäästöjä verrataan rajanaapuriimme Ruotsiin.

– Ruotsi on melkein yhtä pohjoisessa kuin Suomi, ja silti maa selviytyy puolta vähemmillä hiilidioksidipäästöillä. Tämä on uskomaton ero, jonka syitä pitäisi ehdottomasti tutkia enemmän.

Ruotsin talouden vähemmän energiaa kuluttava rakenne ei yksin riitä selittämään huimaa eroa. Massan mukaan Ruotsissa on ponnisteltu Suomea enemmän ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi ja kestävän elämäntavan saavuttamiseksi.

Ympäristökriisiä kannattaa jopa vauhdittaa?

Jos ekologinen kriisi on väistämätön, eikö sitä kannattaisi jopa vauhdittaa? Joidenkin teorioiden mukaan kriisiä voitaisiin lähestyä myös tällä tavalla.

– Jos maapallon järjestelmä keikahtaisi toiseen asentoon, ja ihmiset ymmärtäisivät, että entisen maailman lait eivät enää päde, heidän olisi pakko muuttaa elämäntapojaan. Ihmiset ehkä ymmärtäisivät, että ei ole muuta tietä kuin kehittää yhteiskuntaa, joka toimisi kestävällä tavalla, Massa pohtii.

Ekologisen elämäntavan voi toki saavuttaa vähemmän radikaaleinkin keinoin. Massan mukaan yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoilla on lopulta vähän painoarvoa, mutta arkielämän valinnat yhdistettynä laajempaan ympäristöpolitiikkaan voivat tuoda muutoksen.

– Ympäristövaikutukset tapahtuvat ympäristöpolitiikan yläpäässä; materiaalin louhinnassa, tuotannossa ja energian käytössä. Jos halutaan isoja muutoksia, näihin pitää vaikuttaa, Massa sanoo.

Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen dosentti Ilmo Massa kertoo aiheesta Kuhmossa 15.–17.3.2013 järjestettävässä Ihminen ja Kosmos -tapahtumassa. Jo 18. kertaa järjestettävässä kulttuuritapahtumassa tutkijat ja yleisö ratkovat ihmisen ja maailmankaikkeuden suuria kysymyksiä. Tapahtuman järjestävät Suomen Akatemia ja Pro Kuhmo Oy.

Tietoa tapahtumasta:
www.ihminenjakosmos.fi

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.