Valvira selvitti vuoden 2012 aikana, miten sosiaalihuollon asiakkaiden oikeus tehdä itseään ja hoitoaan koskevia päätöksiä toteutuu lastensuojelun, vammaishuollon sekä mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisissa palveluissa. Selvityksessä kysyttiin itsemääräämisoikeuden toteutumisen lisäksi perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvistä käytännöistä. Selvitys toteutettiin osana Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyössä laatimien valvontaohjelmien toimeenpanoa, jossa asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen otettiin erityisen valvonnan kohteeksi.

Kyselyllä haluttiin selvittää, tunnistavatko yksiköiden työntekijät ne menettelytavat ja toimenpiteet, joita omalla toimialueella on mahdollista käyttää, ja tuntevatko he niiden käyttöön liittyvät rajoitukset ja annetut ohjeet.

Selvityksessä oli mukana 242 yksikköä, jotka oli valittu osin satunnaisotannalla ja osin riskinarvion perusteella ja jotka edustivat julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita eri puolilla maata. Yksiköiden koot vaihtelivat 4:n ja 256 asiakaspaikan välillä. Otantamenetelmän vuoksi kyseessä ei ole edustava otos perusjoukosta, mutta selvitys palvelee valvovien viranomaisten tiedontarvetta. Tulokset antavat ensimmäistä kertaa kattavan valtakunnallisen kuvan rajoitustoimenpiteiden käytöstä ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta sekä kehittämistarpeista.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevien toimenpiteiden käsite epäselvä monissa yksiköissä

Itsemääräämisoikeudesta on yksiselitteisesti säännelty vain lastensuojelulaissa. Selvitys kuitenkin osoitti, että lastensuojeluyksiköissä ei osata tehdä riittävää eroa rajoitustoimenpiteiden ja kasvatuksellisten keinojen välille. Rajoitustoimenpiteet voivat lainvastaisesti koskea useita henkilöitä kerralla ja niitä käytettiin myös rangaistuksina. Joissakin yksiköissä saatetaan käyttää kaikkiin kohdistuvia joukkorangaistuksia. Joitakin rajoitustoimenpiteitä perustellaan talon säännöillä: varsinkin laitokseen tulovaiheessa voidaan laittomasti rajoittaa lapsen liikkumis- tai yhteydenpitovapautta, tai lapsen pitää lunastaa itselleen kuuluvia oikeuksia, kuten oikeus pitää itselleen kuuluvia tavaroita huoneessaan. Lapsen yksityisyyttä ei myöskään kaikissa paikoissa kunnioiteta.

Muissa kuin lastensuojelun toimintayksiköissä rajoitustoimenpiteistä ei ole säädetty yksityiskohtaisesti laissa, joten selvityksen perusteella ei voida osoittaa selviä lainrikkomuksia. Kyselystä kävi ilmi, että itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskevien toimenpiteiden käsitteet ja tilanteet, joissa niitä voidaan käyttää, ovat monissa yksiköissä epäselviä. Tämä johtuu sekä lainsäädännön että yleisen ohjeistuksen puutteellisuuksista. Selviytyminen arjen vaikeista tilanteista ja sallittujen ja kiellettyjen menettelytapojen erottaminen edellyttää, että kaikissa yksiköissä on yhdessä sovitut toimintaohjeet. Näiden laatimisen tueksi Valvira on antanut kaksi ohjetta, joista toinen kohdistuu erikseen lastensuojeluun. Ohjeiden lisäksi selvitysraporttia voidaan käyttää sosiaalihuollon yksiköissä oman toimintakulttuurin tarkastelun pohjana toiminnan kehittämiselle.

Heikommassa asemassa olevilla asiakkailla ei aina ole edellytyksiä huolehtia itse itsemääräämisoikeutensa toteutumisesta. Siksi palveluprosesseissa pitäisi vahvistaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta parantavia menettelytapoja. Kyselyn mukaan itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden kehittämissuunnitelmia oli kuitenkin tehty vain harvoissa yksiköissä.

Asiakkaiden perusoikeuksien toteutumiseksi myös sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoittamisesta. Lain toimeenpanon yhteyteen suunnitellaan sosiaalihuollon toimijoille kattavaa ohjausta ja neuvontaa.

Selvityksen johdosta käynnistetty valvonta

Selvityksessä saatujen tietojen perusteella Valvira katsoi, että aluehallintovirastojen kanssa on käynnistettävä niiden yksiköiden valvonta, joissa todettiin vakavia puutteita itsemääräämisoikeuden toteutumisessa ja epäselvyyksiä rajoitustoimenpiteiden käytössä. Valvira otti omaan valvontaansa valtakunnallisesti tärkeänä ja laajakantoisena valvonta-asiana ammatillisen perhekotihoidon yksiköt ja ne toimipaikat, jotka käyttävät kollektiivisia rangaistuksia.

Selvitys koski 88 lastensuojeluyksikköä. Niistä 30 otettiin valvontaan seuraavin perustein (samalle yksikölle voi olla useampi peruste):

–                            lastensuojelulain vastaiset käytännöt (11)

–                            yksiköt eivät vastanneet lisäselvityspyyntöihin (9)

–                            kohonnut riski käyttää rajoitustoimenpiteitä rangaistuksina (10) ja/tai kollektiivisina rangaistuksina (4)

Selvityksessä oli mukana 93 vammaisten henkilöiden ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä, joista neljä otettiin valvontaan. Näistä kolme yksikköä ei vastannut toimintaa koskeviin lisäselvityspyyntöihin. Yhdessä yksikössä oli epäselvyyttä toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä ja sen toiminnalle asettamista vaatimuksista.

Selvitykseen osallistuneista 64 mielenterveys- ja päihdehuollon yksiköstä valvontaan otettiin yhdeksän yksikköä. Kahdeksan yksikön antamissa selvityksissä ilmeni ristiriitaisuuksia vastauksissa. Yksi yksikkö otettiin valvontaan siitä syystä, ettei se toimittanut valvovan viranomaisen pyytämää lisäselvitystä.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.