– tulokset kertovat sosioekonomisista ja alueellisista eroista kaupunkien sisällä

Viime syksynä toteutetun alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan työikäisen väestön työkykykokemus on sekä Espoossa että Vantaalla parempi kuin koko Suomessa keskimäärin.

Sosioekonomisten ryhmien välillä havaitaan myös selkeitä eroja työkyvyssä. ATH-tutkimus tuo päättäjille myös positiivisia tuloksia: joka toinen vantaalainen ja espoolainen kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa, mutta selkeitä alueellisiakin erojakin havaitaan.

Ikääntyminen vaikuttaa vain vähän vastaajien kokemaan elämänlaatuun, mutta sosiaalinen asema selkeästi. Sosiaalinen aktiivisuus on yhteydessä hyvinvointiin laajemminkin, ja tutkimuksen mukaan espoolaiset ovat sosiaalisesti aktiivisia. Espoolaisten yleistilanne näyttää verrattain positiiviselta, ja on koko Suomen keskiarvoa parempi. Sekä Espoon että Vantaan sisällä hyvinvointi, terveys ja niihin vaikuttavat tekijät näyttävät jakautuvan myös selkeästi.

Espoossa Tapiolan suuralueen väestö näyttää voivan jopa selvästi paremmin kuin muut Espoon alueet tai mikään tahansa muu tutkimukseen kuulunut alue tai jos tuloksia verrataan koko Suomen keskiarvoon. Tämä näkyy myös keskeisissä kansaterveyden haasteissa kuten lihavuudessa, joka on jopa puolet harvinaisempaa Tapiolan suuralueella kuin koko Suomessa keskimäärin. Espoon sisällä suurimpia haasteita mm. palveluiden riittävän saatavuuden suhteen havaitaan Pohjois-Espoon suuralueella.

Vantaan kaupungin sisällä havaitaan vastaavia eroja kuin Espoossa, ja esimerkiksi koettu elämänlaatu on Länsi-Vantaan alueella parempi kuin Pohjois-Vantaalla. Palveluista tiedottamiseen useampi espoolainen ja vantaalainen on tyytymätön kuin koko Suomessa keskimäärin.

”ATH-tutkimuksen tulokset kuvaavat päätöksenteolla vaikutettavissa olevia ilmiöitä ja niitä voidaan hyödyntää kuntien strategisessa suunnittelussa, kun eri väestöryhmille tarjottavia palveluja suunnitellaan ja arvioidaan niiden, ja muiden toimien, vaikutuksia kuntalaisten elämään. Tavoitteena on saada kunnille ATH:sta pysyvä työkalu, osa hyvinvointi- ja terveyserojen seurantamallia”, toteaa tutkimuksen vastaava tutkija kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen THL:sta.

Kunnilla on lakisääteinen velvoite seurata asukkaiden terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. ATH-tutkimuksella on tärkeä osa tässä seurannassa.

”Keskeisimpiä haasteita päättäjille tulee olemaan alueellisten erojen sekä erityisesti väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Espoossa sekä Vantaalla nämä ns. sosioekonomiset erot ovat suuria.” toteaa Kaikkonen.

Vantaalla tuloerot ovat kuitenkin pienemmät kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen ei pidä yllättävä sitä, että sosioekonomiset ja alueelliset olot heijastuvat myös hyvinvointiin ja terveyteen. Vantaalla hyvinvointityötä on jo pitkään tehty poikkihallinnollisessa yhteistyöryhmässä, jossa linjataan kuntalaisten hyvinvointia tukevia toimia.

Salminen näkeekin, että työikäisen väestön hyvinvoinnin edistäminen on koko kaupungin haaste, puhutaanpa sitten kaavoituksesta, liikenteestä, opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluista tai sosiaali- ja terveyspalveluista. Tärkeintä on kuitenkin, että kuntalaiset ottavat itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

”Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus liittyvät erityisesti läheisiin ihmissuhteisiimme ja elintapoihimme. Tarvitsemme uudenlaisia keinoja, esimerkiksi sosiaalista markkinointia ja yhdessä tekemistä, terveyserojen kaventamisessa. Palvelujärjestelmän puutteiden korjaaminen on kuntien tehtävä”, sanoo Espoon perusturvajohtaja Juha Metso.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti syksyllä 2012 ATH:n neljällä alueella: Espoossa ja Vantaalla, Pohjanmaalla, itäisellä Uudellamaalla sekä Etelä-Karjalassa. Yhteensä 7000 espoolaista ja 4000 vantaalaista sai tutkimuslomakkeen kotiinsa. Tulokset raportoidaan interaktiivisessa kaikille avoimessa ja maksuttomassa THL:n verkkopalvelussa www.thl.fi/ath – tutustuttehan koko tulosmateriaaliin.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.