Lappeenrannan keskusta, kaupunginlahti ja Linnoitus, kuva: Raimo Suomela

Vuosi 2012 oli Lappeenrannalle kuten muillekin Suomen kunnille hyvin haasteellinen. Valtakunnalliset rakennemuutokset odottavat yhä ratkaisuaan, mikä hidastaa uudistustyötä kunnissa.

Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös viime vuodelta on kuusi miljoonaa euroa alijäämäinen. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alijäämät, Lappeenrannan todellinen alijäämä on huomattavasti tätä suurempi.

Mittavien investointien rahoittamiseen otettiin lisää lainaa 22 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä oli vuoden vaihteessa 2 794 euroa asukasta kohden. Valtuustokauden mittaisen investointisuunnitelman tavoitteena on, että investointitaso laskee vuodesta 2014 eteenpäin huomattavasti nykyisestä.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva korostaa, että alkaneella valtuustokaudella on toteutettava merkittäviä muutoksia palvelutuotannossa, jotta pystyttäisiin luomaan toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävä pohja tulevaisuudelle.

Lappeenrannassa onkin käynnistetty mittava strategia 2028 -laadintaprosessi, jonka rakentamiseen on jo nyt osallistunut luottamushenkilöiden ja henkilöstön lisäksi huomattava joukko kansalaisjärjestöjä, muita organisaatioita sekä kuntalaisia.

Vuonna 2012 investointeja toteutettiin 35 miljoonalla eurolla. Suurimmat investoinnit olivat Kimpisen kampusalue, Lappeen koulu, Lauritsalan päiväkoti, Lyseon peruskorjaus, Kesämäen koulun peruskorjaus, Armilan sairaalan peruskorjaus, Joutsenon palvelukeskus, Joutsenon koulun teknisen työn tilat, Lauritsalan uimahallin peruskorjaus sekä erilaiset infrahankkeet (tonttitakuu, liikenneväylät, VT 6).

Kaupungin käyttöomaisuutta myytiin 6,4 miljoonalla eurolla vuonna 2012. Tulopohja ei riittänyt kattamaan suunnitellusti käyttömenoja, joihin myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Käyttötalousmenot kasvoivat 3,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Toiminta on alkanut vakiintua kuntaliitosten ja organisaation hajauttamisen jälkeen (Eksote, Satu Oy, Saita Oy, Työkunto Oy), mutta rakennemuutoksen myötä toivottu kustannustason lasku ei ole vielä toteutunut. Toimintatapojen ja prosessien hiomista jatketaan edelleen.

Kimmo Jarva pitää maakuntien keskuskaupunkien asemaa hyvin haasteellisena: kasvukeskusten omat verotulot eivät riitä pitämään yllä yhtälöä, jossa maakunnan keskus järjestää osan kuntapalveluista koko maakunnalle omalla verotulopohjallaan ja verotulotasauksin pienennetyillä valtionosuuksillaan.

– Tilanteen jatkuminen nykyisellään johtaa vääjäämättä verojen korottamiseen tai lisävelkaantumiseen. Kansalaisten ikääntyessä tarvitaan ratkaisuja niin valtionosuusjärjestelmään kuin kunta- ja palvelurakenteeseenkin, jotta kuntapalvelut pystytään turvaamaan ja saavutettaisiin rahoitustasapaino, Jarva painottaa.

Väkiluku kasvoi 300 asukkaalla

Lappeenrannan väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 300 asukkaalla. Kaupungin asukasluku oli vuoden lopussa 72 434 asukasta.

Palvelualoilla ja kaupallisten palvelujen tarjonnassa kehitys on Lappeenrannassa ollut suotuisaa. Venäläismatkailijat jättivät vuonna 2012 Lappeenrantaan runsaat 240 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Tax Free -kauppaa tehtiin Lappeenrannassa 94 miljoonalla eurolla, jossa kasvua vuoteen 2011 nähden oli 23 prosenttia.

Rauhan alue on yksi maamme voimakkaimmin kasvavista matkailualueista: alueen kokonaisinvestoinnit nousivat jo yli 100 miljoonan euron. Holiday Clubin kylpylähotellin työllistävä vaikutus on 200 henkilöä. Kaupunki on osaltaan varmistanut vetovoimaisen matkailualueen syntymistä investoimalla alueen kunnallistekniikkaan sekä monitoimiareenaan, joka toimii sekä jäähallina että kokous- ja viihdekäytössä.

Talouden taantuma heijastui yleiseen talouskehitykseen. Työpaikkojen kokonaismäärässä ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste oli 11,7 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 11,9 prosenttia.

Kaupungin EU- ja elinkeinopoliittisilla hankkeilla luotiin edellytykset 100 uuden työpaikan syntymiselle. Työllisyys- ja EU-hankkeilla tuettiin runsaan 300 työttömän työllistymistä. Venäläisyrityksiä perustettiin kaupunkiin useita kymmeniä, joista vajaa 20 oli Wirma Lappeenranta Oy:n asiakkaita.

Henkilöstö viihtyy työssään, sairauspoissaolot vähenivät

Lappeenrannan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 2 469 palkansaajaa. Lukumäärä sisältää sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt. Palvelujen tuottamiseen käytettiin vuonna 2012 keskimäärin 2091,8 henkilötyövuotta, mikä on 5,2 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2011.

Henkilöstömenoja kertyi vuonna 2012 yhteensä 104,8 miljoonaa euroa, josta palkkojen osuus oli 80,1 miljoonaa euroa. Palkkakustannusten kasvu vastasi kunta-alan sopimuskorotuksia.

Vuoden 2012 lopussa tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan perustyytyväisyys työnantajaan on parantanut. Henkilöstö ilmoitti viihtyvänsä työssään ja piti kaupunkia luotettavana työnantajana. Myös sairauspoissaolot laskivat vuoteen 2011 nähden. Sairauspoissaoloja kertyi vuonna 2012 keskimäärin 12,1 kalenteripäivää henkilöä kohden.

Eläkkeelle jäi kertomusvuonna 56 henkilöä, joista 52 vanhuuseläkkeelle ja neljä työkyvyttömyyseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,9-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli puolestaan 53,9 vuotta.

Kaupungin henkilöstö on naisvaltaista. Kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä 65 % on naisia. Tuntipalkkaisissa naisten osuus on 22,6 %.

Kuukausipalkkaisen henkilöstön kokonaiskeski-ikä oli vuoden 2012 lopussa 43,1 vuotta ja tuntipalkkaisten 48,7 vuotta.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.