Suomen Attacin vuosikokous otti kantaa euroalueen kriisiin esittämällä suoraa keskuspankkirahoitusta ratkaisuksi akuuttiin kriisiin. Kannanotto kirvoitti jäsenistöstä kriittisiä kommentteja. Attacin nykyinen hallitus haluaa osaltaan selventää näkemystään EU-kehityksestä, sillä kannanoton laatimiseen osallistui monia nykyisen hallituksen jäseniä.

EU on ollut aiemminkin suurten intohimojen kohteena Attacin sisäisissä keskusteluissa. Erityisesti liittovaltiokeskustelu kävi kuumana, kun euroeliitti sorvasi Perustuslaillista sopimusta Laekenin julistuksen jälkimainingeissa 2000-luvun alkupuoliskolla. Nyt noussut keskustelu osoittaa, etteivät intohimot ole laantuneet.

Kuten aiemmin, Attac ei nytkään ole järjestönä sen paremmin liittovaltion kuin EU:sta eroamisenkaan kannalla. Järjestön jäsenistöstä löytyy aiheesta eriäviä mielipiteitä. Olennaista on mielestämme joka tapauksessa se, miten demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ihanteita voidaan parhaiten kehittää.

Nykymuotoinen rahaliitto ei voi toimia kunnolla. Yksi keskeisimmistä ongelmista on Euroopan keskuspankin (EKP) asema. Kun jäsenmaat aikanaan sitoutuivat euroon, niiltä katosivat rahapoliittiset vaikutusmahdollisuudet ja niiden omat keskuspankit muuttuivat merkityksettömiksi kansantalouksien velankantokyvyn kannalta.

EKP:lla on ainoastaan yksi tehtävä: hintavakauden turvaaminen eli inflaation suitsiminen – tarvittaessa sosiaalisiin seurauksiin katsomatta. Tällainen keskuspankkipolitiikka on ainoastaan pahentanut kriisiä ja viivästyttänyt toimenpiteitä, joihin EKP on – mielestämme onneksi – viimein ryhtynyt. Toimenpiteillä tarkoitamme velkakirjaostoja. Keskuspankkirahoitusta pitäisi käyttää julkisten budjettien tukemiseen erityisesti niin, että saadaan aikaan reaali-investointeja (myös koulutukseen) ja parannettua heikompiosaisten kotitalouksien asemaa.

Myös vuosikokouksessa vieraillut Kreikan Attacin Thanos Contargyris totesi, että EKP:n mandaatin muuttaminen on keskeinen kysymys. Pankin mandaatin muuttaminen – yhdistettynä sen hallinnon demokratisoimiseen – on myös kirjattu Euroopan Attacien yhteisten, vaihtoehtoisten kriisinratkaisuehdotusten osaksi. Vuosikokouksen julkilausumatyöryhmässä asia nostettiin kannanoton kärjeksi, koska Suomessa ei ole asiasta vielä juurikaan keskusteltu.

Vuosikokouskannanotosta ei ole syytä vetää tämän pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Vuosikokous ei ottanut kantaa liittovaltiokehitykseen sinänsä. Useimpien attaclaisten mielestä uusliberaaleja EU-rakenteita ei tule vahvistaa. Markkinakuria ei kaivata. Sen sijaan attaclaisten joukossa on monia demokraattista ja sosiaalista liittovaltiokehitystä kannattavia.

Globaalien instituutioiden osalta kuitenkin allekirjoitamme kritiikin: Suomen Attac on ja pysyy sitoutuneena demokraattisten ylikansallisten ja globaalien rakenteiden luomiseen. Emme näe, että demokratia ja valtioiden rajat ylittävät instituutiot olisivat automaattisesti toisensa poissulkevia. Demokratiaa voidaan vahvistaa ja toteuttaa monin tavoin, monilla eri tasoilla. Ylikansalliset rakenteet eivät kuitenkaan myöskään ole itseisarvo, vaan kaikki riippuu siitä, minkälaisia arvoja ja tavoitteita ne palvelevat.

Julkilausuma ja vastaus kokonaisuudessaan:

http://www.attac.fi/?q=node/305

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.