Useissa medioissa on noussut esiin tapaus, jossa meningokokkibakteerin aiheuttamaan hengenvaaralliseen aivokalvontulehdukseen ja verenmyrkytykseen sairastunut 3,5-vuotias tyttö joutui odottamaan ambulanssia 45 minuuttia. Helsingin hätäkeskus vastaanotti maaliskuussa kyseessä olevaan tapahtumaan liittyen useita hätäpuheluita.

Hätäkeskuslaitoksen laillisuusvalvontayksikkö otti tapauksen oma-aloitteisesti selvitettäväksi. Kuunneltujen puhelutallenteiden perusteella voidaan todeta, että hätäpuheluissa tehdyissä riskinarvioissa ei tunnistettu sitä, että kyseessä oli korkeariskinen tehtävä, vaan päivystäjät päätyivät kirjaamaan tehtävän D-kiireelliseksi. Lisäksi osassa hätäpuheluista tilannetta ja sen muuttumista ei selvitetty riittävällä huolellisuudella.

– Riskinarvio on hätäkeskuspäivystäjän tärkein tehtävä. Hätäpuhelun sisällön perusteella päivystäjä arvioi, millaista apua ja kuinka nopeasti apua paikalle lähetetään. On erittäin valitettavaa, että tässä tilanteessa riskinarvossa ei tunnistettu tehtävää korkeariskiseksi, sanoo Hätäkeskuslaitoksen lakimies Anna Alarautalahti.

Hätäkeskuksen tehtävä on hätäpuhelussa saatujen tietojen perusteella suorittaa riskinarvio kunkin toimialan vastuuviranomaisen antaman ohjeistuksen mukaisesti, määrittää tehtävän kiireellisyys ja välittää tehtävä oikealle viranomaiselle. Terveystoimen riskinarvio-ohjeistuksen laatiminen on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastuulla. Hätäkeskuslaitoksen, HUS:n ja STM:n välisessä keskustelussa on ko. tapauksen johdosta nostettu esiin epäkohtana se, että nykyinen riskinarvio-ohjeistus ei ohjaa tunnistamaan sepsiksen eli yleisinfektion oireita. Lisäksi nykyinen ohjeistus ei riittävästi huomioi sitä, että potilas on lapsi. Riskinarvio-ohjeistuksen kehittäminen on jatkuvaa ja tapahtuu viranomaisten yhteistyönä.

Tapahtuman vaatimien toimenpiteiden selvittäminen on Hätäkeskuslaitoksessa vielä kesken.

Tämän jälkeen harkitaan, mihin toimenpiteisiin asiassa on syytä ryhtyä.

Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ensihoitopalveluasetuksen 6 § mukaan ovat:

  • A-luokan tehtävä: korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna
  • B-luokan tehtävä: todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta
  • C-luokan tehtävä: avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopean arvioinnin
  • D-luokan tehtävä: avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriöitä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi

Tehtävälaji ja kiireellisyysluokka määritellään hätäkeskuksen tekemän riskinarvion perusteella. Riskinarvioinnissa noudatetaan STM:n antamaa riskinarvio-ohjeistusta.

A-kiireellisyysluokan hätätilapotilas tulisi kohdata vähintään ensivastetasoisella yksiköllä viiveettä. B-riskiluokan tehtävissä hälytetään useimmiten vain lähin ensihoitoyksikkö ilman ensivastetta, ellei tavoittamisviive ole erityisen pitkä. Molemmissa kiireellisyysluokassa tavoitevasteaika on enintään 15 minuuttia. C-kiireellisyysluokan tehtävissä teoreettinen tavoite on kohdata potilas puolen tunnin kuluessa avunpyynnöstä. D-kiireellisyysluokan tehtävissä tavoite on kohdata potilas enintään 1-2 tunnin kuluessa hätäilmoituksesta. C- ja D-kiireellisyysluokan tehtävät pyritään kuitenkin hoitamaan välittömästi, mikäli yksiköitä on vapaana.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.