Vuoden 2012 aikana työsuojelutarkastajat eri puolilla Suomea valvoivat psykososiaalisia riskejä 300 työpaikalla osana eurooppalaista psykososiaalisia riskejä koskevaa kampanjaa. Kampanjan tavoitteena oli työsuojelutarkastuksien avulla tuoda esille työn psykososiaaliset riskit ja parantaa riskien arviointien laatua työpaikoilla. Kampanjaan osallistui 27 maata ja sen yhteydessä tehtiin yli 11 000 työsuojelutarkastusta Euroopassa.

Kampanja osoitti, että maiden välillä on suuria eroja psykososiaalisten riskien tunnistamisessa ja hallinnassa.  Suomessa psykososiaaliset riskit oli huomioitu lakisääteisessä vaarojen arvioinnissa noin 75 prosentissa tarkastetuista työpaikoista – Euroopan keskiarvo oli 55 prosenttia. Tarkastukset kohdistuivat Suomessa pääasiassa sosiaali- ja terveysalalle, missä työnantajat ovat yleensä hyvin tietoisia työpaikalla esiintyvistä kuormitustekijöistä.

Suomessa tarkastuksilla havaittiin, että niilläkin työpaikoilla, joilla psykososiaaliset riskit oli huomioitu vaarojen arvioinnissa, oli kuitenkin tavallista, ettei arviointi ollut ajan tasalla tai se ei ollut riittävän kattava. Tyypillistä oli myös, että riskienarviointiprosessi oli jäänyt kesken, eikä työnantaja ollut järjestelmällisesti ryhtynyt toimenpiteisiin haitallisen työkuormituksen ehkäisemiseksi. Työpaikoilla oli usein toteutettu vain tilapäisiä toimia esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi, mutta järjestelmällistä lähestymistapaa psykososiaalisten riskien hallintaan ei ollut.

Haitallinen työkuormitus hallintaan työterveyshuollon avulla

Tarkastuksilla tuli erityisesti esille, että psykososiaalista kuormittumista sosiaali- ja terveysalalla aiheuttaa erityisesti vaje henkilöstöresursseissa, henkilöstön vaihtuvuus ja sijaisten saannin vaikeus. Työntekijöitä kuormittivat myös liiallinen vastuu ja jatkuva valppaana olo.
Valvonnassa nousi usein esille myös esimiesten psykososiaalinen kuormitus. Suuri osa esimiesten työstä kului henkilöresurssien järjestämiseen, yleiseen toiminnan varmistamiseen, jatkuvien muutosten organisointiin, oman esimiehen sijaistamiseen ja jopa henkilöstön työpanoksen paikkaamiseen jatkuvassa sijaispulassa.
Tiedonpuute ja riittämättömät resurssit koettiin olevan tärkeimmät esteet psykososiaalisten riskien vähentämiselle. Usein työpaikoilla kaivattiin käytännön työkaluja riskinarvioinnin toteuttamiseen ja lisätietoja arvioinnin perusteella toteutettavista toimenpiteistä. Työsuojelutarkastajat muistuttavat, että psykososiaalisten riskien hallinnassa on hyvä hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. Toimivalla työpaikan ja työterveyshuollon välisellä yhteistyöllä voidaan puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa sellaisiin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden.

Lisätietoja eurooppalaisesta valvontakampanjasta saa kampanjan Internet-sivuilta http://www.av.se/slic2012/

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.