Pääministeri Jyrki Katainen

Puhe 16.4.2013 11.30

Pääministeri Katainen Euroopan parlamentissa 16.4.

(muutosvarauksin)

Arvoisa Euroopan parlamentin puhemies, hyvät Euroopan parlamentin jäsenet,

Haluan kiittää puhemies Schulzia kutsusta tulla puhumaan Euroopan parlamenttiin tänään.

Tämä on minulle henkilökohtaisesti erittäin suuri kunnia, koska olen toiminut eurooppalaisten asioiden parissa aktiivisesti koko aikuisikäni.

Euroopan integraation ansiosta kuulun siihen sukupolveen, jolla on enemmän mahdollisuuksia kuin sukupolvilla ennen sitä.

Euroopan integraation ansiosta minulla oli mahdollisuus suorittaa osa opinnoistani Leicesterin yliopistossa, Isossa-Britanniassa. Olin siellä vuoden ERASMUS-vaihdossa opiskellen Eurooppa-asioita.

Tämä kokemus sai minut näkemään Euroopan integraation tärkeyden. Se oli suuren optimismin aikaa. Suomi oli liittynyt Euroopan unioniin. Talous- ja rahaliiton toimeenpanoa oli vauhditettu. Seuraavan – Eurooppaa yhdistäneen – laajentumisen valmistelut olivat pääsemässä vähitellen vauhtiin.

***

Arvoisa herra puhemies,

Elämme nykyisin vaikeampia ja haastavampia aikoja. Käymme tärkeää keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Olenkin siis kiitollinen tästä mahdollisuudesta mielipiteiden vaihtoon kanssanne. En tullut vain puhumaan, vaan myös kuuntelemaan teitä.

Taloudellinen kriisi hallitsee keskustelua Euroopan integraatiosta. Ihmiset ovat huolissaan työpaikoistaan, eläkkeistään, lastensa tulevaisuudesta. Tilanteessa, jossa liian moni nuori on vailla työtä, on helppo ymmärtää, miksi ihmiset ovat huolissaan, jopa vihaisia.

Pessimismi vallitsee eri puolilla Eurooppaa. Myönnettäköön se nyt aivan suoraan. Henkilökohtaisesti, ymmärrän sen oikein hyvin. Mutta se huolestuttaa minua.

Meidän on ollut pakko tehdä erittäin vaikeita valintoja tämän talouskriisin aikana. Sen seurauksena nationalismi ja populismi ovat nostaneet päätään. Tekemämme kipeät päätökset ovat horjuttaneet ihmisten uskoa Eurooppa-hankkeeseen.

Pelkään, että olemme kääntymässä sisäänpäin nyt, kun meidän pitäisi avautua. Että epäilemme toistemme vaikuttimia nyt, kun meidän pitäisi toimia yhdessä.

Että annamme ääripään äänien johtaa keskustelua Euroopasta nyt, kun meidän pitäisi esittää uskottavia ja käytännöllisiä tapoja jatkaaksemme tästä eteenpäin.

Poliittisina johtajina meidän on vastattava ihmisten huolenaiheisiin ja pelkoihin.

Me emme saa antaa nyt käsillä olevien taloudellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden myrkyttää ajatusta Euroopan integraatiosta. Me emme saa antaa nationalististen ja populististen äänenpainojen hallita eurooppalaista keskustelua.

Ne syyttävät EU:ta kaikista vaikeuksistamme. Tai sanovat – usein Euroopan ulkopuolelta – että ainoa tapa ratkaista asiat on luoda täysimääräiset Euroopan Yhdysvallat tässä ja nyt, miettimättä sen enempää demokraattiseen oikeutukseen kuin kansalliseen vastuunkantoonkaan liittyviä kysymyksiä.

Miksi me – me pragmaattiset Euroopan puolestapuhujat, jotka tiedämme, että me tarvitsemme sekä enemmän Eurooppaa että enemmän kansallista vastuunkantoa – miksi me sallimme ääripäitä edustavien ryhmien hallita tätä keskustelua?

En ymmärrä niitä, jotka nostavat esiin jakolinjoja etelän ja pohjoisen välille. Jos jakaudumme, me unohdamme yhteisen arvoperustamme ja menetämme kykymme rakentaa Eurooppa yhdessä. Siihen meillä ei yksinkertaisesti ole varaa. Joudumme tekemään vaikeita päätöksiä, mutta meidän pitää säilyttää yhtenäisyytemme.

Arvoisa parlamentin puhemies, hyvät jäsenet, meidän velvollisuutemme on ottaa näyttämö haltuumme ja haastaa nämä ääripäiden edustajat. Meidän on selitettävä ihmisille, miksi Euroopan integraation syventäminen on oikea tapa edetä. Jotta saamme asialle ihmisten tuen, meidän on varmistettava, että eurooppalaisten suuri enemmistö pitää integraatiota oikeudenmukaisena ja reiluna.

Te hyvät Euroopan parlamentin jäsenet tiedätte, mitä tarkoitan, koska te edustatte Euroopan kansalaisia.

Vastuullisina poliitikkoina meidän on päätettävä Euroopan asialistasta. Meidän on kyettävä löytämään ratkaisuja Euroopan poliittisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Ja meidän on myös saatava ihmiset luottamaan Eurooppa-hankkeeseen.

Tämä ei ole helppo tehtävä.

Mutta me pääsemme pitkälle, jos teemme työtä kaikkien etua palvelevan Euroopan integraation puolesta. Toisin sanoen, me tarvitsemme reilua integraatiota.

Ymmärrän, että eri jäsenvaltioissa elävät ja eri elämäntilanteissa olevat kansalaiset eivät välttämättä koe elämäänsä tällä hetkellä kovin oikeudenmukaiseksi ja reiluksi. Mutta voiko Eurooppa olla tulevaisuudessa reilumpi? Uskon, että voi.

Minulle reilu integraatio tarkoittaa sitä, että Euroopan unioni on jatkossakin yhteisiin arvoihin ja sääntöihin perustuva unioni, jossa näitä arvoja ja sääntöjä kunnioitetaan aina ja kaikkialla.

Reilu integraatio tarkoittaa sitä, että samalla kun jäsenvaltiot sitoutuvat yhä tiiviimpään integraatioon, ne pitävät oman tonttinsa järjestyksessä. Meidän on voitava luottaa toinen toisiimme. Kaikkea vastuuta emme voi ulkoistaa muille.

Ja, mikä tärkeintä, reilu integraatio tarkoittaa sitä, että Euroopan unioni toimii tavalla, jonka ihmiset tuntevat omakseen ja jota he voivat tukea. Tässä on kyse demokraattisesta oikeutuksesta ja tilivelvollisuudesta sekä omistajuudesta.

Kuten huomaatte, en puhu mistään maailmaa mullistavista asioista. Haluan vain, että sovimme asioista yhdessä, yhteisten sääntöjen pohjalta ja elämme sitten sovitun mukaisesti. Että etsimme yhteisiä ratkaisuja silloin, kun niitä tarvitaan ja pidämme omat asiamme järjestyksessä niin, että kaikki jäsenvaltiot voivat luottaa toinen toisiinsa.

Yksinkertaisesti sanottuna: me tarvitsemme enemmän Eurooppaa JA enemmän kansallista vastuunkantoa. Yhtä ei voi saada ilman toista.

***

Arvoisa herra puhemies,

Kerron nyt, mitä tarkoitan reilulla integraatiolla käytännössä.

Nostan esiin kolme asiaa, joita tarkastelen reilun integraation näkökulmasta.

(1) Ensinnäkin, meidän on kunnioitettava yhteisiä eurooppalaisia arvojamme ja sääntöjä, jotka olemme yhdessä hyväksyneet. Euroopan unioni on niin paljon muutakin kuin vain vapaakauppa-alue – se on arvoyhteisö.

Meidän on puolustettava eurooppalaisia arvoja silloin, kun niitä haastetaan sisältäpäin. Epäonnistuminen tässä murentaisi unionin uskottavuutta. Eikä vain suhteessa muuhun maailmaan, vaan myös kansalaistemme silmissä.

Jos emme puutu korruptioon ja oikeusvaltion periaatteiden rikkomuksiin, tai jos emme saa kuriin veronkiertoa ja veroparatiiseja, me viemme pohjaa yrityksiltämme rakentaa parempaa Eurooppaa.

Arvoihin perustuvana unionina olemme päättäneet, että integraation on perustuttava demokratiaan. Olemme päättäneet korvata voimankäytön lainkäytöllä.

Tiedämme kaikki, että demokratia ei toteudu, jollemme noudata tiukasti omia yhteisiä sääntöjämme. Eurooppalaisessa viitekehyksessä tämä tarkoittaa yhteisömetodin soveltamista.

Tämän päivän keskustelussa on paradoksaalista se, että joskus vahvat säännöt ja vahvat eurooppalaiset toimielimet nähdään jäsenvaltioiden uhkana. Sillä asia on juurikin päinvastoin:

Oikeusvaltion periaatteet ja yhteiset toimielimet suojelevat jäsenvaltioita, ja erityisesti juuri pieniä jäsenvaltioita.

(2) Toiseksi, meidän on löydettävä oikea tasapaino solidaarisuuden ja vastuunkannon välille. Euroopan unioni on solidaarisuuteen perustuva yhteisö. Solidaarisuus on olennainen osa sen olemusta.

Suomi haluaa kantaa oman kortensa kekoon. Osuutemme EU:n budjetista kasvaa ja me hyväksymme sen osana eurooppalaista solidaarisuutta.

Suomi myös kantaa vastuunsa taloudellista apua tarvitsevien maiden avustamisessa. Hoidamme asian kriisinhallintamekanismien, suorien lainojen ja Euroopan keskuspankin välityksellä.

Solidaarisuuden on kuitenkin kuljettava käsi kädessä jäsenvaltioiden oman vastuunkannon kanssa. Meidän on kaikkien tehtävä kotiläksymme. Meidän on kaikkien tehtävä vaikeita poliittisia päätöksiä silloin, kun niitä tarvitaan.

Euroopan on autettava silloin, kun apua kaivataan. Mutta viimekädessä jokainen jäsenvaltio on vastuussa oman taloutensa kurissa pitämisestä. Niiden, jotka päättävät menoista, on kyettävä keräämään niiden edellyttämät tulot. Kansalliset hallitukset ja parlamentit ovat vastuussa kansallisista uudistuksista.

(3) Kolmanneksi, jotta voimme tehdä Euroopasta vahvemman, me tarvitsemme syvempää integraatiota.

Hallitukseni kannattaa integraation syventämistä niin kauan, kun se on reilua kaikkia jäsenvaltioita kohtaan.

Vakavin haasteemme on luoda uusia työpaikkoja. Liiat monet eurooppalaiset – etenkin nuoret eurooppalaiset – ovat ilman työtä. Työttömyys on koko yhteiskuntaa koskeva ongelma, mutta ennen kaikkea se koskee niitä ihmisiä, jotka joutuvat taistelemaan päivittäisen toimeentulonsa kanssa.

Vierailin viime viikolla Lissabonissa, missä minulla oli mahdollisuus jutella yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Heidän kykynsä ja energiansa teki minuun suuren vaikutuksen. Mutta keskusteluissa kävi ilmi myös se, miten huolissaan he ovat tulevaisuudesta.

Tiedän, miltä heistä tuntuu. Muistan Suomen oman finanssikriisin aivan liian hyvin. 1990-luvun alkupuolella 20 % suomalaisista oli ilman työtä ja Suomi oli konkurssin partaalla. Yli kymmenen prosenttia BKT:stämme leikkaantui viidessä vuodessa.

Opiskelin silloin yliopistossa itsekin ja muistan ajatelleeni, ettemme ikinä saisi töitä tai omistaisi omaa kotia. Emme halunneet valmistua, koska oli turvallisempaa jatkaa opiskelijana. Kun nyt muistelen noita synkkiä vuosia, näen kuvat mielessäni mustavalkoisina.

Suomi selviytyi kriisistä, mutta yhteiskuntamme maksaa siitä edelleen monin tavoin.

Siksi, hyvät naiset ja herrat, työpaikat on asetettava Euroopassa etusijalle!

Me kaikki tiedämme, ettei uusien työpaikkojen luomiseen kestävällä tavalla ole oikopolkua. Jos olisi, olisimme taatusti jo käyttäneet sitä.

Kannatan täysin ehdotusta kuuden miljardin euron ohjaamiseksi EU-budjetista nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Olen myös tyytyväinen, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi nuorisotakuun. On ensisijaisen tärkeää, että huolehdimme kaikista nuoristamme.

Kykymme vastata maailmanlaajuiseen kilpailuun on ratkaisevan tärkeää. Euroopan pitää parantaa kilpailukykyään, jotta yritykset jatkavat investointejaan ja luovat tänne uusia työpaikkoja. Euroopan täytyy ottaa taas paikkansa uusien teknologioiden ja toimialojen kentässä.

Avain Euroopan talouden parempaan tulevaisuuteen on uudistamisessa ja avoimuudessa. Meidän täytyy tehdä työtä markkinoiden kanssa, ei niitä vastaan.

Arvoisa herra puhemies,

Olemme ottaneet vakuuttavia edistysaskelia EU:n talouden hallinnan uudistamiseksi. Haluaisin kiittää Euroopan parlamenttia siitä tärkeästä työstä, jota täällä on tehty merkittävien talouspolitiikkaa ja budjettikurin tiukentamista koskevien lainsäädäntöpakettien (eli six-packin ja two-packin) voimaansaattamiseksi.

Uusien sääntöjen toimeenpano vaatii joskus vaikeita ja tuskallisia uudistuksia kansallisella tasolla. Rakenteelliset uudistukset eivät heti tuota tulosta, mutta pidemmällä aikavälillä ne elvyttävät taloutta kaikkien tehokkaimmin ja kestävimmin.

Jos noudatamme uusia sääntöjä, taloutemme vahvistuvat. Tämä ei ole vain kansantaloustieteen teoriaa vaan maalaisjärkeä.

***

Arvoisa herra puhemies,

Sisämarkkinat ja sisäisen vapaakaupan edistäminen ovat Euroopan integraation ruisleipä. Tässä olemme päässeet pitkälle, mutta emme riittävän pitkälle.

Tavarat liikkuvat Euroopassa hyvin, mutta palvelut eivät. Siksi palveludirektiivin toimeenpanoa täytyy tehostaa.

Digitaaliset sisämarkkinat tarjoavat valtavan mahdollisuuden luoda uutta työtä ja kasvua. Komissio arvioi, että EU:n talous kasvaisi 500 miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Olisi hulluutta jättää potentiaali käyttämättä.

Sähköinen kauppa ja digitaaliset sisällöt tarvitsevat kiireesti toimivat sisämarkkinat. Niiden rakentaminen on alkanut – osin Euroopan parlamentin ansiosta! – mutta työ etenee liian hitaasti. Tarvitsemme uutta, älykästä sääntelyä, joka raivaa kaupan esteitä ja tukee digitaalisen talouden dynaamisuutta.

Arvoisa herra puhemies,

Meidän täytyy vapauttaa ulkomaankaupan valtava potentiaali työllisyyden edistämiseksi. Euroopan komissio on arvioinut, että kunnianhimoisen suunnitelman toimeenpanolla Eurooppaan voidaan luoda kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa.

Meidän on avattava markkinat ja tarjottava eurooppalaisille yrityksille niiden tarvitsemat mahdollisuudet. Samalla meidän on oltava valmiita avaamaan omat markkinamme.

Eurooppalaisilla on taitoja ja luovuutta menestyä maailmanmarkkinoilla. Meidän tulee luottaa itseemme. Jos turvaudumme protektionismiin ja esteiden rakentamiseen, me vain eristämme itsemme maailmantalouden sykkeestä ja toiminnoista.

Vapaakauppaa ja investointeja koskevien neuvottelujen käynnistäminen Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa on mitä parhain uutinen pitkään aikaan. Pidetään sama vauhti päällä ja yritetään olla juuttumatta yksityiskohtiin.

Talous- ja rahaliiton vahvistaminen on tärkeää. Kiireellisin tavoitteemme on pankkiunionin loppuunsaattaminen. Pankkiunioni on mielestäni hyvä esimerkki reilusta integraatiosta. Sillä torjutaan holtitonta riskinottoa ja suojellaan veronmaksajia siltä, että heidän tarvitsisi pelastaa ylisuuria, uutta pääomaa tarvitsevia pankkeja.

Arvoisa herra puhemies, hyvät parlamentin jäsenet,

Lopuksi käsittelisin vielä kolmea näkökulmaa siitä, miten Eurooppa voi pärjätä tulevaisuudessa:

Ensinnäkin, tarvitsemme täysin integroidut Euroopan energiamarkkinat. Energiasaanti on talouden elinehto ja maailmanlaajuinen kilpailu energiasta on käymässä kiivaaksi.

Euroopan tulee ryhdistäytyä asiassa ja ottaa energian sisämarkkinat vakavasti. Meidän täytyy myös luopua markkinoita vääristävistä tuista. Tarvitsemme enemmän investointeja energian infrastuktuuriin. Ohjataksemme investointeja vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin meidän tulee palauttaa päästökauppajärjestelmän toimivuus.

Toiseksi, tarvitsemme konkreettisia toimia Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Euroopan tulee ottaa enemmän vastuuta turvallisuudestaan, mikä tarkoittaa sitä, että meidän on opittava tekemään tiiviimpää yhteistyötä. Tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä, jotta voimme vastata turvallisuutta koskeviin haasteisiin; selvitä talouden asettamista rajoituksista; ja tarjota turvallisuus- ja puolustusalan kasvulle laajemmat kotimarkkinat. Odotan mielenkiinnolla keskustelujamme Eurooppa-neuvostossa joulukuussa.

Kolmanneksi, meidän tulee pitää laajentuminen asialistallamme. Euroopan unionin on pysyttävä avoimena ansiokkuutensa osoittaneille ehdokasmaille.

***

Arvoisa herra puhemies, hyvät parlamentin jäsenet,

Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit pidetään vuoden kuluttua. Nämä vaalit ovat erityisen tärkeät, sillä niissä testataan Euroopan unionin demokraattinen oikeutus. Vaalien tulos tulee osoittamaan yhteisen Eurooppa-hankkeemme tulevaisuuden suunnan.

Euroopan integraatiota ei ole koskaan ennen haastettu kuten nyt. Meillä on paljon puolustettavaa, ja meidän on tehtävä se ylpeänä. Euroopan integraatio on osoittanut edistävänsä rauhaa, vakautta ja Euroopan kansalaisten hyvinvointia laajuudessa, jolle ei löydy vertaa maanosan historiassa.

Ja tämä jatkuu edelleen. Euroopan unioni nousee kriisistä vahvempana. Se ottaa kylläkin aikaa, ja tie kriisin voittamiseen ei ole helppo.

Meidän on kohdistettava voimamme keskinäisen luottamuksen vahvistamiseen. Yhdessä olemme vahvempia kuin kukaan meistä olisi yksin. Ja meidän on keskityttävä toimiin, joitta vahvistaa Euroopan integraation reiluutta, sillä se on paras keino palauttaa ihmisten luottamus Eurooppa-projektiin.

Meillä on velvollisuus kohdistaa energiamme siihen, mikä meitä yhdistää, ei siihen, mikä meitä erottaa.

Kiitos.

 

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.