JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta

Lomautukset ovat lisääntymässä kunnissa, arvioi ammattiliitto JHL. Myös irtisanomisia kaavaillaan. Liitto on kerännyt tammikuusta maaliskuuhun tietoja meneillään olevista yhteistoimintamenettelyistä ja lomautuksista. Lomautuksia on menossa noin 20 kunnassa ja uusia yt-neuvotteluja käynnistyy viikoittain. Lomautusten lisäksi kunnat käyttävät säästökeinoina lomarahan vaihtoa vapaaseen, palkattomia vapaita ja talkoovapaita sekä palvelujen ulkoistamista.

Tämän hetken tietojen mukaan keskeneräisiä tai henkilöstön osittaisiin tai koko henkilökunnan lomautuksiin päättyneitä yt-neuvotteluja on muun muassa Haapavedellä, Heinävedellä, Hollolassa, Jämsässä, Kouvolassa, Liperissä, Oulussa, Porissa, Raisiossa, Salossa, Seinäjoella, Sonkajärvellä ja Teuvalla. Kajaanissa lomautusuhka on poistunut, kun säästöt on löydetty muualta.

– Kuntien tulee nyt tehdä kaikkensa välttääkseen lomautukset ja muut henkilöstön palkanalennukset, vaatii JHL:n puheenjohtajaJarkko Eloranta.

– Ne vain haittaisivat kuntalaisille välttämättömiä palveluja ja leikkaisivat jo muutenkin kärsivää ostovoimaa.

Ilkeänä piirteenä lomautuksissa ja ulkoistamisissa Eloranta näkee sen, että ne usein osuvat kipeimmin kaikkein pienipalkkaisimpiin. Paikoin esimerkiksi eniten lomautuspäiviä on tulossa pienten palkkojen peruspalvelutehtäviin.

– Pienipalkkaisista useimmat ovat naisia, joten tämä on myös tasa-arvokysymys.

Kuntatalouden tilanne on hyvin haastava, Eloranta toteaa.  Tuoreita huonoja uutisia tuli pari viikkoa sitten hallituksen kehysriihestä, jossa kunnilta leikattiin jälleen lisää. Hallituksen päätökset vievät kuntataloudesta arviolta 800 miljoonaa euroa lisää vuosina 2014-2017.

– Kehysriihen jatkotyössä hallituksen on etsittävä keinoja, joilla kuntien tulorahoitus parantuu. Peruspalvelut on hoidettava kunnolla. On arvovalinta ja tahtokysymys huolehtia julkisista palveluista myös taloudellisesti tiukempina aikoina.

Yritysten yhteisöveron ja osinkoverotuksen  kevennyksiä on perusteltu sillä, että ne saavat yritykset työllistämään enemmän, ajan mittaan.

– Toivottavasti niin käy. Samalla pitää muistaa, että julkiset palvelut työllistävät kahdellakin tavalla, sekä suoraan tarpeellisina työpaikkoina heti että palvelujen kautta.
– Hyvinvointipalveluilla taataan vakaa, myönteiseen riskinottoon kannustava toimintaympäristö elinkeinoelämälle. Samalla niillä luodaan menestyksen eväät Suomelle vaikeassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Ehjä, toimiva yhteiskunta ja terve, koulutettu kansa on maailman parhaita kilpailutekijöitä.

JHL on kerännyt tiedot omilta aktiiveiltaan eri kunnista sekä julkisista lähteistä.

Esimerkkejä kuntien tilanteista:

Haapavesi aikoo vähentää 20 henkilötyövuotta, myös irtisanomiset ovat mahdollisia. Siivous, ruoka- ja kiinteistöhuolto sekä it- ja taloushallinto saatetaan ulkoistaa.

Heinävedellä neuvottelut ovat tauolla. Kohdennetut lomautukset ovat mahdollisia.

Hollola etsii miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoista supistaakseen 4,4, miljoonan alijäämäänsä. Kaikki säästökeinot ovat käytössä, viimeisinä lomautukset ja irtisanomiset.

Jyväskylässä päättyy kuntaliitoksiin liittyvä irtisanomissuoja vuoden lopussa. Talous on 45 miljoonaa euroa miinuksella. Yt-neuvotteluja ei ole vielä aloitettu, mutta säästöjen arvellaan kohdistuvan henkilöstöön. Henkilöstöetuuksia on jo leikattu.

Jämsässä yt-neuvottelut ovat päättyneet. Lomautukset kestävät 7-30 päivää. Pisimmät pakkolomat kohdistuvat kaikkein pienipalkkaisimpiin. Jämsä ei ole kriisikunta.

Kouvola on päättänyt lomauttaa koko henkilöstönsä, myös opettajat. Vähennystavoite on jopa 400 henkilötyövuotta, joten eläköitymisen ja määräaikaisuuksien lakkauttamisen lisäksi edessä voi olla myös irtisanomisia.

Liperissä lomautukset uhkaavat koko henkilöstöä. Vaihtoehtona on kyläkoulujen lakkauttamisia.

Loimaa kaivaa säästöjä palvelujen sopeuttamisohjelmalla. Se saattaa tuoda lomauttamisia ja irtisanomisia ensi vuonna, kun kuntaliitoksista johtuva irtisanomissuoja raukeaa.

Oulu suunnittelee lomauttavansa enintään 150 koulunkäynninohjaajaa enimmillään kuudeksi viikoksi kesä-heinäkuussa. Kaikkiaan kaupungilla on 350 koulunkäynninohjaajaa. Yt-neuvottelut alkavat 18. huhtikuuta.

Pori käy yt-neuvotteluja katujen ja puistojen kunnossapidon ulkoistamisesta.

Posiolla mietitään toimintaympäristöpalvelujen henkilöstön siirtämistä kunnalliseen osakeyhtiöön.

Raasepori harkitsee 40 työntekijän irtisanomista ensi vuonna  budjettivajeen vuoksi.

Raisio lomauttaa miltei koko henkilöstönsä kuudeksi päiväksi. Opettajat lomautetaan viideksi päiväksi. Vaihtoehtona on viiden päivän palkaton vapaa. Lomautusten ulkopuolelle on jäämässä noin 340 kotihoidon, vammaispalveluiden ja työterveyden työntekijää sekä päiväkodin 13 vuorohenkilöä, 18 kouluavustajaa ja 50 ruokapalveluiden keittiötyöntekijää.

Ranua on vaikeuksissa valtionosuuksien laskettua.

Rovaniemen vuosikate on painunut miinukselle, ja kriisikunnan status on lähellä.

Salolla on alijäämää 40 miljoonaa euroa.Henkilöstö lomautetaan kolmeksi viikoksi, opettajat kuitenkin viikoksi. Tällä yritetään säästää 3,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna työntekijöistä 1400 oli pakkolomalla ja 600 suostui palkattomaan vapaaseen.

Savukoskella pohditaan koko henkilöstön lomauttamista, kun yhteisöverotuotto on romahtanut miljoonasta 600 000 euroon.

Seinäjoki tavoittelee 28 miljoonan euron säästöjä, joista 4 miljoonaa tänä vuonna. Yt-neuvotteluissa on ollut esillä muun muassa palkankorotusten lykkääminen 10 kuukaudella, minkä vastineeksi tulisi neljä viisi palkallista vapaapäivää. Sosiaali- ja terveystoimesta sekä sivistystoimesta etsitään myös rakenteellisia säästöjä. Isoja supistuksia ennakoidaan kirjastoihin ja museoon.

Sonkajärvi patistaa henkilöstöään kahden viikon talkoovapaisiin. Neuvottelut alkoivat helmikuun lopussa.

Sotkamo aloittaa yt-neuvottelut 23. huhtikuuta. Alijäämää on 3,9 miljoonaa. Kunta etsii säästöjä yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa, ensisijaisesti vapaaehtoisista toimenpiteistä ja tehtäväjärjestelyistä.

Teuvalla kaavaillaan kahden viikon lomautuksia. Yt-neuvottelut on käytävä huhtikuun loppuun mennessä.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.