Yhdysvalloissa Texasissa tapahtunut lannoitetehtaan räjähdys on nostanut esiin kysymyksiä, millaisissa olosuhteissa lannoitteita valmistetaan Suomessa. Lannoitetehtaat on luokiteltu Suomessa suuronnettomuusvaarallisiksi tuotantolaitoksiksi, jonka takia viranomaiset tekevät niihin tarkastuksia vuosittain. Myös lannoitteena käytetyn ammoniumnitraatin varastointia säädellään tarkasti.

Viimeisin Suomessa tapahtunut lannoitetehdasonnettomuus on Uudessakaupungissa vuonna 2000 ollut lannoitepalo, jossa yksi ihminen loukkaantui vakavasti.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) antaa Suomessa luvan tuotantolaitoksille, jotka käsittelevät tai varastoivat vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti. Tukes myös valvoo tuotantolaitoksia määräaikaistarkastuksilla.

Kemikaalilaitosten tarkastusväli riippuu laitoksella olevien vaarallisten kemikaalien määristä ja vaarallisuudesta. Vaarallisimmilta laitoksilta vaaditaan turvallisuusselvitystä, jolloin tarkastusväli on vuosi. Suomessa toimivat kolme lannoitetehdasta ovat vuoden välein tarkistettavia turvallisuusselvityslaitoksia. Määräaikaistarkastuksella Tukes arvioi laitoksen toimintaa usealla osa-alueella, mm. miten yritys on arvioinut toimintansa liittyviä riskejä ja miten turvallisuusasiat huomioidaan päätöksenteossa.

Vuoden vaihteesta lähtien kemikaalilaitoksilta on vaadittu entistä enemmän yhteistyötä onnettomuuksien välttämiseksi. Suomessa säädellään tarkasti, mihin tuotantolaitoksen saa rakentaa. Tukes on julkaissut tänä vuonna oppaan yrityksille tuotantolaitosten sijoittamisen riskinarviointia varten. Myös kaavoittajien on otettava huomioon vaarallisista kemikaaleista aiheutuva vaara, kun he suunnittelevat muutoksia näiden tuotantolaitosten läheisyydessä.

Huolellinen varastointi on tärkeää

Texasissa räjähtäneellä lannoitetehtaalla on ollut suuria määriä ammoniumnitraattia, joka on lannoitteen raaka-aine. Aine voi joissain olosuhteissa olla hyvin räjähdysherkkä. Ammoniumnitraattia käytetään Suomessa sekä lannoitteena että ainesosana louhintaräjähdysaineissa. Suomessa valmistettavat lannoitteet sisältävät ammoniumnitraattia alle 28 prosenttia, eli alle sen pitoisuuden, jossa lannoite voi räjähtää. Suomeen tuodaan myös ns. korkeatyppisiä ammoniumnitraattilannoitteita, joiden pitoisuus on korkeampi. Ammoniumnitraatti ei itsessään pala, mutta se on hapettava aine, eli se kiihdyttää muiden aineiden palamista. Puhtaana se voi imeytyä puutavaraan, esimerkiksi kuljetuslavoihin, jolloin niiden syttymisherkkyys ja palavuus kasvavat olennaisesti.

Sekoittuessaan palavien ja orgaanisten aineiden kanssa ammoniumnitraatti muodostaa seoksen, joka voi räjähtää kuumuuden tai iskun vaikutuksesta. Tulipalotilanteissa viemäriin, putkeen tai vastaavaan kerääntynyt sula ammoniumnitraatti voi aiheuttaa räjähdysvaaran, varsinkin jos siihen pääsee sekoittumaan muita aineita.

– Ammoniumnitraatin varastoinnissa on erityisen tärkeää, että tulipalon riski pidetään mahdollisimman pienenä, ja että kemikaali ei pääse kosketuksiin orgaanisten aineiden kanssa, jolloin kemikaali voi räjähtää. Esimerkiksi maatiloilla varaston lattioiden pitää olla puhtaita, jotta multa tai oljet eivät sekoitu ammoniumnitraattiin. Myöskään koneita ei saa säilyttää samassa tilassa, eikä palavia aineita, kuten polttoaineita, liuottimia, öljyjä, heinää, rehuja, tyhjiä säkkejä tai kuljetuslavoja, ylitarkastaja Leena Ahonen sanoo.

Tukes on julkaissut maatilojen avuksi oppaan ammoniumnitraatin varastoinnista.

Ammoniumnitraatin varastoinnista on tehtävä ilmoitus pelastusviranomaisille, jos varastoitava määrä on vähintään 1000 kiloa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.