Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 22.–26.4.2013 istuntoviikon pääpuheenaiheeksi noussee Turkki. Suomalaiset kansanedustajat pohtivat ennen istuntoviikkoa yhdessä Ulkopoliittisen instituutin Turkki-asiantuntijan Hanna Ojasen kanssa sitä, onko Turkki eurooppalainen valtio, haluaako se tosissaan Euroopan unioniin ja onko Turkki tehnyt tarpeeksi demokratian ja ihmisoikeuksien kohentamiseksi.

Turkissa on viime vuosina tehty merkittäviä poliittisia uudistuksia ja maan demokratia on kehittynyt nopeasti. EN:n yleiskokouksen käsittelyyn keskiviikkona 24.4. tulevassa Turkki-raportissa annetaan tunnustusta tehdyille uudistuksille, mutta ongelmia on edelleen.

        Jäljellä olevat ongelmakohdat liittyvät muun muassa sananvapauden ja perusoikeuksien toteutumiseen, poliittisten puolueiden asemaan, parlamentaarikkojen ja muiden luottamushenkilöiden vangitsemisiin ja ay-liikkeen toimintaedellytysten turvaamiseen. Oikeuslaitoksen riippumattomuus huolestuttaa. Vuoden 2012 lopussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyssä oli yli 16 000 kantelua Turkista, mikä on yli 13 prosenttia kaikista kanteluista, Suomen EN-valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) listaa.

Samalla Turkki on kuitenkin ensimmäinen valtio, joka ratifioi Euroopan neuvoston perheväkivallan estämiseksi laaditun Istanbulin sopimuksen. Esimerkiksi Suomessa se on tulossa eduskuntaan vasta syksyllä. Sen sijaan Turkin mittava perustuslain uudistus on kesken eikä tiedetä, onko maa menossa kohti vahvaa presidentinvaltaa tai parlamentaarisempaa järjestelmää.

Turkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut tutkija, valtiotieteen tohtori Hanna Ojanen kertoi vastikään kuulleensa osuvan luonnehdinnan Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen nykytilasta: Turkki neuvottelee jäsenyydestä teoriassa.

        Mutta tuntuu, että neuvottelut eivät ole Turkin päätavoite, eivätkä oikein kenenkään muukaan Euroopassa, ellei Suomen ja Ruotsin. Myös Euroopan parlamentin viime keskiviikon Turkki-keskustelu antoi sellaisen kuvan, että Turkki on kauempana Euroopasta kuin aikaisemmin, Ojanen totesi.

Turkin lisäksi EN:n yleiskokous keskustelee muun muassa uskonnollisiin yhteisöihin kohdistuvaa väkivaltaa, lapsiseksiturismia ja nanoteknologian hyötyjä ja haittoja. Lisäksi istunnossa puhuvat muun muassa Saksan presidentti Joachim Gauck, Georgian pääministeri Bidzina Ivanishvili, Romanian pääministeri Victor Ponta ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks.

Yleiskokouksen koko esityslista sekä käsittelyn pohjana olevat raportit tiivistelmineen löytyvät osoitteesta http://assembly.coe.int/defaultE.asp (Draft Order of Business and tabled reports). Istuntoja on myös mahdollista seurata suorana lähetyksenä EN:n nettisivujen kautta.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.

Suomen valtuuskuntaan kuuluvat puheenjohtaja Susanna Huovisen lisäksi Kimmo Sasi (varapuheenjohtaja, kok.), Antti Kaikkonen (kesk.), Anne-Mari Virolainen (kok.) ja Pirkko Mattila (ps.) sekä varajäseninä Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Riitta Myller (sd.), Jaana Pelkonen (kok.) ja Jouko Skinnari (sd.).

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.