Vain noin kolmannes alle 30-vuotiaista tamperelaisista käytti äänioikeuttaan viime syksyn kunnallisvaaleissa. Tämä käy ilmi Tampereen kaupungin tekemästä vaalitilinpäätöksestä.

Kunnallisvaalit Tampereella 2012-julkaisun on tehnyt Tampereen kaupungin kuntademokratiayksikkö. Vaalitilinpäätös tehtiin nyt jo kolmannen kerran, ja se sisältää tietoa vaalituloksista ja niiden aiheuttamista muutoksista valtuustossa ja luottamushenkilöpaikkajaossa. Lisäksi tutkittiin äänestysalueittaisia eroja äänestysaktiivisuudessa ja nuorten, alle 30-vuotiaiden äänestäjien, äänestysaktiivisuuden kehitystä 14 äänestysalueella.

Ennakkoon äänestäminen oli suosittua ja ennakkoäänestysaktiivisuus nousikin neljän vuoden takaisista vaaleista. Vaalipäivän äänestysaktiivisuus sen sijaan laski ja johti kokonaisuudessaan heikompaan äänestysaktiivisuuteen kuin neljä vuotta sitten. Äänestysprosentti oli Tampereella 56,3 ja valtakunnallisesti 58,3.

Vaalivoittajaksi Tampereella selviytyi Perussuomalaiset, joka sai viisi lisäpaikkaa valtuustoon. Myös SDP onnistui saamaan yhden lisäpaikan. RKP:tä ja SKP:tä lukuun ottamatta muut ryhmittymät menettivät yhden paikan valtuustossa. Valtuustoon valittiin 22 uutta valtuutettua ja 45 edelliskauden valtuutettua valittiin uudelleen. Naisia valittiin valtuustoon 31, yksi vähemmän kuin neljä vuotta sitten.

Valtuutettujen keski-ikä nousi neljän vuoden takaisesta 47 vuodesta 50:een. Uudessa valtuustossa onkin yli 65-vuotiaita 11 kun vuonna 2008 heitä oli viisi. Valtuutettujen osuus lautakuntien jäsenistä laski 52,4 prosentista 39,0 prosenttiin, mutta johtokuntapaikoista yhä useampi (88,5 %) on vaaleissa ehdolla olleiden hallussa. Tampereen kaupungin tai kaupungin tytäryhtiön palveluksessa työskentelee 15 % valtuutetuista. Luku vastaa Tampereen työntekijöiden osuutta työllisestä työvoimasta.

Äänestysalueiden erot ovat kärjistyneet ja kaupunkiin on muodostunut selkeästi keskenään erilaisia alueita, myös muutoin kuin äänestysaktiivisuudella mitattuna. Ero äänestysalueiden välisessä äänestysaktiivisuudessa on kasvanut lähes 30 prosenttiyksikköön. Aktiivisimmalla äänestysalueella, Linnainmaan koululla, äänesti 70,6 prosenttia äänioikeutetuista. Alin äänestysaktiivisuus oli Pohjois-Hervannan koulun äänestysalueella, jossa äänesti 41,5 prosenttia äänioikeutetuista. Ero korkeimman ja alhaisimman äänestysaktiivisuuden alueen välisessä äänestysaktiivisuudessa kasvoi 1,7 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2004 ero oli noin 20 prosenttiyksikköä.

Tilastollisesti kymmentä aktiivisinta äänestysaluetta yhdistivät kaupungin keskiarvoa korkeamman tulot, matalampi työttömyys ja pientalovaltaisuus. Kymmentä alhaisimman äänestysaktiivisuuden aluetta puolestaan yhdistivät kaupungin keskiarvoa matalammat tulot, korkeampi työttömyys ja kerros- ja vuokratalovaltaisuus.

Nuorten äänestysaktiivisuutta tutkittiin 14 äänestysalueella. Nuorimmasta ikäluokasta, 18–24-vuotiaista, äänesti 32,4 prosenttia, ja vanhemmasta, 25–29-vuotiaiden ikäluokasta, äänesti 38,2 prosenttia. Sekä 18–24-vuotiaiden että 25–29-vuotiaiden äänestysaktiivisuus laski kuudella prosenttiyksiköllä vuodesta 2008. Yli 30-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli 65,9, 1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2008. Yhteensä alle 30-vuotiaista äänestää siis vain noin joka kolmas. Äänestysaktiivisuus oli nuorien ikäluokissa paria poikkeusta lukuun ottamatta jopa matalampi kuin vuonna 2004. Ero alle ja yli 30-vuotiaiden äänestysaktiivisuudessa on jo hieman yli 30 prosenttiyksikköä. Ero on kasvanut vuodesta 2008, jolloin se oli 26,1. Syystä tai toisesta, vuoden 2012 kunnallisvaalit eivät saaneet nuoria äänestäjiä liikkeelle. Iän karttumisen positiivinen vaikutus äänestysaktiivisuuteen vaikuttaisi siis nuorilla heikentyneen ja äänestäminen ei tunnu olevan suurimmalle osalle nuorista kiinnostava vaikuttamisen väline.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.