Kevään 2013 tulva on ollut poikkeuksellinen monin paikoin Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaalla kevättulva oli keskimääräinen. Edellisen kerran tämän kevään kaltaisia vedenkorkeuksia ja virtaamia on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla pääosin mitattu keväällä 1984. Lapväärtinjoella ja Kauhajoella syystulva 2012 oli samaa suuruusluokkaa.
Kyrönjoella Nikkolassa (Ilmajoki) näin suuria vedenkorkeuksia ei ole havaintojaksolla aikaisemmin mitattu. Myös monin paikoin ylempänä Kyrönjoessa tulva oli poikkeuksellinen ja esimerkiksi Jalasjärvellä tällaisia tulvia pitäisi esiintyä harvemmin kuin kaksi kertaa sadassa vuodessa. Kyrönjoen alaosalla ja suistossa jääpadot aiheuttivat merkittäviä ongelmia, ja jos Skatilan jääpatoa ei olisi saatu purettua, niin Mustasaaressa ja Vaasassa olisi kastunut yli 50 asuinrakennusta. Jos tulvavesi olisi levinnyt Ilmajoen taajamaan ja Jalasjärvellä ylittänyt asutuksen turvaksi rakennetut penkereet, olisi Kyrönjokilaaksossa voinut kastua yhteensä useita satoja taloja. Kyrönjoen pengerrysalueiden ja tekojärvien käytöllä sekä jääpatojen torjunnalla nämä haitat onnistuttiin pääosin nyt välttämään. Kyrönjoen alueella kastui muutamia rakennuksia ja yksi talous evakuoitiin.

Lapuanjoella tulva oli selvästi pienempi kuin Kyrönjoella, mutta sielläkin tulva oli vuoden 1984 suuruusluokkaa. Lapuan keskustassa ensimmäiset rakennukset uhkasivat jo kastua, kun vettä ryhdyttiin päästämään pengerrysalueille. Tämän suuruisia tulvia esiintyy Lapualla tilastojen mukaan kerran 20 vuodessa. Lapuanjoen vesistöalueella suurimmat tulvavahingot näyttävät aiheutuvan Kuortaneella, jossa vesi on edelleen tulvarajan yläpuolella. Kastuneita rakennuksia on useita kymmeniä ja ne ovat pääosin talousrakennuksia, saunoja ja lomamökkejä.

Kevään tulvatilanne oli erityisen ongelmallinen Lapväärtinjoella, missä oli useita vaikeita jääpatoja. Rakennuksia kastui sekä Isojoella, Karijoella että erityisesti Kristiinankaupungissa. Jos Lapväärtinjoen alaosan ja suiston jääpatoja ei olisi onnistuttu purkamaan, niin pahimmillaan Lapväärtin taajamassa olisi voinut kastua yli sata asuinrakennusta. Jääpadot saatiin poistettua laajan kaivinkonetyön ja räjäytysten ansiosta. Lapväärtinjoella tulvavahinkoja kärsi alustavan arvion mukaan runsaat kymmenen taloutta ja tulvan aikana evakuoitiin yksi talous. Tulva oli lähes yhtä harvinainen kuin syksyllä 2012, joka on suurin havaintojaksolla todettu tulva.

Myös Teuvanjoella, Närpiönjoella, Laihianjoella ja Maalahdenjoella tulva kasteli muutamia rakennuksia. Vesi nousi näissä jokilaaksoissa lähes samalle tasolle kuin syksyllä 2012.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tekemän alustavan yhteenvedon mukaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla oli kevättulvan uhkaamana lähes 500 asuinkiinteistöä, joista arviolta parikymmentä kärsi tulvavahinkoja. Talousrakennuksia ja saunoja kastui runsaasti. Tulva katkaisi vuorokaudeksi valtatien 8 Mustasaaressa (Vassor) ja valtatien 3 Jalasjärvellä noin viikoksi. Tulva uhkasi valtatietä 8 myös Lapväärtissä ja Pirttikylässä, mutta jääpatojen torjunnan ansiosta valtatie pysyi näillä alueilla liikennöitävänä. Lisäksi tulvavesi on katkaissut kymmeniä pienempiä teitä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulvaorganisaatio on lopettanut pääosin tulvapäivystyksensä ja palannut normaaliin työaikaan. Päivystystä jatketaan vielä Kyrönjoen pengerrysalueilla, jotta tulvajärvien turvallinen tyhjentäminen voidaan varmistaa. ELY-keskuksen tulvaorganisaatio kiittää alueen pelastuslaitoksia ja kuntia hyvästä yhteistyöstä sekä puolustusvoimia ja rajavartiolaitosta virka-avusta tulvantorjunnassa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.