Vantaalaiset tyytyväisiä päivähoito- ja koulupalveluihinsa Menestystä myös kuntavertailuissa

Vantaan kaupungin tietopalveluyksikön raportti “Leikkiä ja oppimista” kertoo, että tyytyväisyys kaupungin päivähoitopalveluihin on pysynyt vuodesta 2008 korkeana ja pääosin ennallaan. Myös arvio peruskoulusta oli myönteinen ja varsinkin sen yläkoululle annetut arvosanat paikoin jopa parantuneet. Kaupungin päivähoito- ja peruskoulupalvelut menestyivät hyvin maan suurten kaupunkien välisessä vertailussa. Päivähoitovertailuissa kunnat olivat tasavahvoja. Peruskouluarvioissa Vantaa sijoittui useimmiten muiden tasalle, joskus kärkijoukkoon, ja arviossa luokkakoosta ensimmäiseksi.

Tulokset perustuvat Vantaan ja FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n 2000-luvulla tekemiin otospohjaisiin palvelututkimuksiin. Vuonna 2012 tehtyyn kyselyyn vastasi Vantaalla 880 henkilöä raportin kohteena olleissa ikäryhmissä. Vastausprosentti oli päivähoitoikäisillä 42 ja peruskoululaisilla 30.

Tutkimusraportin laati erikoistutkija Juhani Riihelä.

Päivähoitopalveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä

Päivähoitopalvelujen käyttö ennallaan, hoitopaikka haluttaisiin lähempää kotia

Päivähoitopalvelujen käyttö on muuttunut tällä vuosituhannella vain vähän. Tärkeimpiä muutoksia ovat olleet osapäivähoidon ja perhepäivähoidon väheneminen sekä painopisteen siirtyminen kunnalliseen päiväkotihoitoon. Noin 60 % alle 3-vuotiaista hoidettiin vuonna 2012 kotona, vajaat 40 % kokopäivähoidossa. Noin 80 % yli 3-vuotiaista oli kokopäivähoidossa ja vain 5 % osapäivähoidossa, joista suurin osa 6-vuotiaita ”esikoululaisia”. Noin 80 prosenttia kotona hoidetuista 3-5-vuotiaista lapsista oli osallistunut tutkimusta edeltäneen vuoden aikana kerhotoimintaan viikoittain. Toiminnan järjestäjiä ovat kunta, seurakunnat sekä seurat ja yhdistykset.

Erilaisia hoitojärjestelypuutteita oli ollut noin joka seitsemännellä lapsella, eli saman verran kuin vuonna 2008. Hoitopaikka olisi haluttu näissä tapauksissa useimmiten lähempää kotia, toisesta päiväkodista samalla alueella tai toisesta hoitomuodosta. Yli 3-vuotiaiden hoitojärjestelyongelmat olivat hieman lisääntyneet vuodesta 2008, mutta alle 3-vuotiaiden vähentyneet.

Päivähoidon laatu yhä kohdallaan, huolista suurin henkilöstön riittävyys ja ryhmäkoko

Noin joka toinen arvioi lapsensa hoitopaikan ”erittäin hyväksi” ja lähes kaikki muut ”melko hyväksi” useimpien ominaisuuksien suhteen. Myönteisintä palautetta sai toiminta lasten kanssa, henkilökunnan ammattitaito, hoitopaikan ilmapiiri ja turvallisuus, tiedottaminen sekä kodin ja hoitopaikan välinen yhteistyö. Huolta kannettiin eniten henkilökunnan riittävyydestä ja päivähoitoryhmien koosta.

Vantaan suuralueiden väliset erot olivat supistuneet vuodesta 2008. Niitä esiintyi nyt vain arviossa hoitopaikan sijainnista, jonka suhteen Hakunilan suuralueen tilanne koettiin heikoimmaksi.Hakunilan Päivähoidon laatuvertailussa suuret kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku) olivat tasavahvoja, kuten edellisessäkin kyselyssä.

Koululaisten iltapäivähoidon tarve ennallaan, hoitotilanne parantunut

Koululaisten iltapäivähoitoa toivottiin nytkin noin joka toiselle 7-vuotiaalle ja joka viidennelle 8-vuotiaalle. Kaikki hoitopaikkaa tarvinneet 7-vuotiaat vastasivat saaneensa sen, joten tilanne oli parantunut viime kyselystä (2008: 90 %).

Arvio peruskoulusta osin parantunut, osin ennallaan

Parannusta neljässä tekijässä yhdestätoista, muutoin tilanne ennallaan

Peruskoulu ”yleensä” arvioitiin tavallisimmin ”melko hyväksi” noin 70 %:n osuudella ja lähes kaikki muut pitivät koulua ”erittäin hyvänä”. Tulos oli sama kuin viime kyselyssä.

Tätä yleisarviota paremmaksi arvioitiin opetus, henkilökunta, turvallisuus, luokkakoko, koulun ja kodin yhteistyö, koulun asioista tiedottaminen sekä koulumatka ja kulkuyhteydet. Yleisarvion kanssa samalle tasolle päätyivät arviot ilmapiiristä ja kouluterveydenhuollosta. Kriittisimmät kommentit kohdistuivat tilojen kuntoon ja varusteisiin sekä kouluruokaan.

Arvio ei heikentynyt vuodesta 2008 yhdenkään tekijän osalta, mutta parani merkittävästi luokkakoon ja hieman opetuksen, tilojen kunnon ja varusteiden sekä koulun ja kodin välisen yhteistyön suhteen. Suuralueiden väliset erot ovat 2000-luvulla vähitellen supistuneet ja olivat nyt tilastollisesti merkitseviä ainoastaan arviossa koulutilojen kunnosta ja varusteista. Tilannetta pidettiin tältä osin heikoimpana Myyrmäen suuralueella.

Vantaa menestyi peruskoulujen kaupunkivertailuissa hyvin

Maan suuria kaupunkeja (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku) verrattiin toisiinsa seitsemän laatutekijän suhteen. Kaupunkien välisiä eroja esiintyi nyt kahdessa asiassa (luokkakoko, kouluterveydenhuolto), kun vuonna 2008 näitä erotekijöitä oli neljä. Vantaa menestyi molempina tutkimusvuosina vertailussa hyvin sijoittuen kaikkien erotekijöiden osalta kaupunkien kärkijoukkoon, ja arviossa opetusryhmien koosta nyt ensimmäiseksi. Vantaa on saanut viime vuosina tukea opetusryhmien koon pienentämiseen, ja tämä näkyy myös myönteisinä tutkimustuloksina.

Ala- ja yläkoulujen erot supistuneet edelleen

Ala- ja yläkoulun välisten erojen havaittiin vuoden 2008 kyselyssä supistuneen ja kehityssuunta on vuoden 2012 tulosten perusteella jatkunut edelleen.

Erot ovat vuoden 2008 jälkeen joko supistuneet (koulu yleensä, opetus) tai osin jopa poistuneet (henkilökunta, turvallisuus, tilojen kunto ja varusteet). Kehityssuunta on myönteinen, koska se perustui yleensä yläkoulujen saamien arvosanojen paranemiseen.

Alakoulut olivat silti yläkouluja edellä arvioissa koulusta yleensä, opetuksesta, kouluterveydenhuollosta, kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä sekä koulumatkoista ja kulkuyhteyksistä.

Työrauha ja kiusaaminen suurimmat tyytymättömyyden aiheet

Koulunkäyntiin liittyvät tyytymättömyyden aiheet olivat pääosin samoja molemmilla kouluasteilla eivätkä ne ole juuri muuttuneet 2000-luvun kuluessa. Suurimpana ongelmana pidettiin koulujen työrauhaa, johon tyytymättömiä oli alakoulussa vajaa kolmannes ja yläkoulussa noin neljännes oppilaista ja/tai heidän vanhemmistaan. Seuraavaksi suurinta huolta kannettiin kiusaamisesta, josta oli kärsinyt alakoulussa noin joka viides ja yläkoulussa noin joka kymmenes oppilas.

http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/julkaisut/selvitykset

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.