Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Kuvaaja: STT-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia

“Puurakentamisessa on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Puurakentaminen ei voi menestyäkseen olla kansallisromantiikkaa, vaan se vaatii liiketaloudellisten seikkojen huomioimista, kuten mikä tahansa muukin yritystoiminta”, sanoi asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru tänään 29. huhtikuuta Kouvolassa.

Ministeri Kiuru muistutti Kouvolan Nuorkauppakamarin Puusta pitkälle -tilaisuudessa, että puurakentamisessa ei ole kyse uudesta asiasta. Puusta on rakennettu perinteisesti paljon esimerkiksi pientaloja ja maatilarakennuksia. Puukerrostalojen rakentaminen on kuitenkin jäänyt varsin vähäiseksi: vuosina 1995-2012 Suomeen rakennettiin vain 37 puukerrostaloa. Kiurun mukaan kyse onkin nyt puurakentamisen kysynnästä ja yritystoiminnan kehittymisestä.

“Luulisi, että maassa, jossa puu on merkittävä luonnonvara, olisi sille kehitetty jo aiemmin nykyistä enemmän hyötykäyttöä myös muussa kuin metsäteollisuuden raaka-aineena”, ministeri totesi.

Puurakentamisessa voitaisiin tarjota kohtuuhintaista asumista ja haastaa tällä tavoin muuta rakentamista. Puurakentamisessa voitaisiin hyvään energiatehokkuuteen, sprinklaukseen perustuvaan paloturvallisuuteen, kosteusvarmaan rakentamiseen perustuen tarjota ihmisille myös sisäilmastoltaan ensiluokkaista tilaa – samaan hintaan perinteisen rakentamisen kanssa.

“Puurakentaminen on kuivarakentamista. Asiakkaille voidaan tarjota kosteusvarmaa rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä – tai jo valmiita vaurioita. Suomessa kosteusvaurioita ei tarvita yhtään lisää. Kiintiö on niiden osalta ollut jo liian pitkään täynnä”, ministeri painotti.

Kiuru näkee suomalaisella puurakentamisen osaamisella samanlaisia vientimahdollisuuksia kuin cleantech-osaamisella. Pelkän sahatavaran vienti on tulevaisuudessa haaste.

“Tarvitsemme lisää jalostusarvoa puun käytölle. Jatkuva innovaatioiden ja osaamisen kehittäminen vahvistavat koko Suomen kilpailukykyä, kun puutuoteala kansainvälistyy ja kehittyy. Jos kumisaappaista voidaan siirtyä mobiileihin tuotteisiin, niin ei liene estettä siirtyä sellusta älyrakentamiseen”, Kiuru sanoi.

Asunto- ja viestintäministerin Krista Kiurun Kouvolan Nuorkauppakamarin Puusta pitkälle -tilaisuudessa pitämä puhe kokonaisuudessaan:

Kouvolan Nuorkauppakamarin Puusta pitkälle -tilaisuus 29.4.2013, Kouvola

(muutosvarauksin)

Hyvät nuorkauppakamarilaiset,

Kiitos mahdollisuudesta tulla keskustelemaan kanssanne tärkeästä asiasta; miten luoda uutta osaamista ja samalla työtä ihmisille hyödyntämällä suomalaista perusluonnonvaraa, puuta. Tällä puuteollisuuden rakennemuutosalueella kysymys on erittäin konkreettisesti koettua arkipäivää.

Terveiset samalla Helsingistä, jossa asiaan on myös tartuttu. Helsingin jätkäsaareen lähdetään nyt toteuttamaan mittavaa puukaupunkikorttelia, Wood Cityä. Wood Cityn rakentaminen alkaa vuoden 2014 aikana, ja ensimmäiset asukkaat tähän merelliseen ympäristöön pääsevät vuonna 2015. Kyseessä on yksi niitä edelläkävijähankkeita, joilla puurakentamista halutaan viedä eteenpäin käytännön tasolla.

Ajatus puurakentamisen lisäämisestä ei ole uusi. Valtio on kahdenkymmen vuoden ajan pyrkinyt edistämään puurakentamista. Puurakentaminen onkin ollut hyvällä tasolla pientalorakentamisessa ja esimerkiksi maatilarakentamisessa. Puukerrostalorakentamisen osalta toiminta on ennen tätä hallituskautta jäänyt muutaman kohteen varaan 90-luvulla alkaneen rakentamisen hiivuttua ja vasta nyt on päästy puheista töihin käytännön tasolle. Oppia on haettu mm. Ruotsista. Luulisi, että maassa, jossa puu on merkittävä luonnonvara, olisi sille kehitetty jo aiemmin nykyistä enemmän hyötykäyttöä myös muussa kuin metsäteollisuuden raaka-aineena.

Nyt kyse on kuitenkin kyse keskeisesti puurakentamisen kysynnästä ja yritystoiminnan kehittymisestä. Tätä edistää hallitusohjelman mukainen metsäalan strateginen ohjelma, johon on sisällytetty erityinen puurakentamisen ohjelmaosio. Puurakentamisen ohjelmassa kasvua haetaan mm. puukerrostalojen markkinaosuudesta, kasvavien lähiökorjausmäärien korjaus- ja täydennysrakentamismarkkinoista sekä puutuoteratkaisujen viennistä.

Puukerrostalorakentamisen potentiaalia on pidetty suurena, koska vuosina 1995–2012 Suomeen oli rakennettu vain 37 puukerrostaloa – tätä markkinaosuutta pitäisi olla helppo siis helppo kasvattaa. Puuohjelman selvityksissä on tätä ajatusta tukien arvioitu uusia hankkeita olevan vireillä noin 7000 asunnon verran. Mainituissa aiemmissa kohteissa niitä yhteensä oli noin 650 – siis 17 vuoden aikana.

Rakentamisessa markkinaosuuden kasvattamiseen tarvitaan tilaajia. On kysytty missä puukerrostalojen tilaajat ovat. On arveltu, että rakennuttajat eivät ole halunneet rakennuttaa puusta, sillä puu on koettu kerrostalorakentamisen materiaalina uutena ja riskialttiina – mikä on tietyltä osin pidettävä kummallisena, sillä onhan puuta käytetty iät ajat Suomessa rakennusmateriaalina. Puu on kuitenkin kärsinyt esimerkiksi akustiikkaan, paloturvallisuuteen, kosteus- ja homeongelmiin sekä rakentamisen kustannustasoon liittyvistä uhkakuvista, olivatpa nämä riskit sitten todellisia tai eivät. Tämä on johtunut siitä, ettei puukerrostalojen rakentaminen ole ollut yhtä tuttua, testattua ja luotettavaksi koettua kuin perinteinen betoni- ja teräsrakentaminen. On ollut yksinkertaisesti helpompaa rakentaa muusta kuin puusta. Vakiintuneita asenteita ei ole helppo muuttaa – siinä tarvitaan vahvoja argumentteja, eikä sitä voi tehdä asiakasta määräämällä.

Hyvä yleisö,

puurakentaminen tarvitsee vetoa ja vientiä. Puurakentamisen ja puukerrostalojen rakentamisen läpimurto tulee vaatimaan t&k-panostuksia ja ennen kaikkea ennakkoluulotonta kiinnostusta eteenpäinmenoon, jotta markkinoiden kiinnostus voidaan saavuttaa. On todettu, että tänä päivänä puurakentaminen ei voi menestyäkseen olla kansallisromantiikkaa, vaan sen tulee olla bisnestä.

Kouvolassa pidetään toukokuussa toinen (2.) kansainvälinen Holzbau-Forum Nordic 2013. Foorumissa käsitellään mm. niitä haasteita, joita rakentamisen muuttuva toimintaympäristö tuo tullessaan. Tulokulma on oikea. Nyt ei ole kyse siitä, että miten puu saavuttaa muihin materiaalien rakentamisen tason osaamisessa ja harjaantumisessa, vaan miten puurakentamisen kehitystyössä osataan hypätä jo seuraavaan vaiheeseen niin, että voidaan tarjota puurakennuksia, joita asiakkaat ja asukkaat haluavat.

Puurakentaminen on kuivarakentamista. Tämä tulee kääntää eduksi siten, että asiakkaille voidaan tarjota kosteusvarmaa rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä – tai jo valmiita vaurioita. Suomessa kosteusvaurioita ei tarvita yhtään lisää – kiintiö on siltä ollut jo liian pitkään täynnä.

Lähes nollaenergiarakentaminen on 7 vuoden päässä eli käytännössä lähes heti. Puurakentamisessa voitaisiin nykyisessä kehitysvaiheessa edetä tähän nopeasti kuivarakentamiseen tukeutuen. Samalla luotaisiin kansallista osaamista, jolla laajempaakin kysyntää.

Puurakentamisessa voitaisiin tarjota kohtuuhintaista asumista ja haastaa tällä tavoin muuta rakentamista. Puurakentamisessa voitaisiin hyvään energiatehokkuuteen, sprinklaukseen perustuvaan paloturvallisuuteen, kosteusvarmaan rakentamiseen perustuen tarjota ihmisille myös sisäilmastoltaan ensiluokkaista tilaa – samaan hintaan perinteisen rakentamisen kanssa.

Joko tämä herättäisi kysyntää? Kun hyödynnämme vielä hyvää arkkitehtoonista osaamistamme, modernia tilan käytön suunnittelua sekä älyratkaisuja, jotka puhuttelevat ihmistä olemme jo lähellä seuraavaan sukupolven rakentamista, jolla voisi olla myös vientipotentiaalia kuten cleantechilla.

Hyvät ystävät,

tarvitsemme lisää jalostusarvoa puun käytölle. Pidän pelkkää sahatavaran vientiä haasteena. Kaikki se työ, joka tehdään uusien puun käyttöön perustuvien markkinakykyisten innovaatioiden kehittämiseen on hyväksi, jos samalla voimme nostaa puun jalostusarvoa. Se on hyväksi myös työllisyydellemme ja kansantaloudellemme. Jatkuva innovaatiotyö ja osaamisen kehittäminen ovat myös hyvän kilpailukyvyn perustaa, kun puutuotealan kansainvälistyy ja toivottavasti kasvaa globaalien drivereiden, kuten ympäristöasioiden johdosta. Visiona Suomen voisi Nokia lisäksi hyvin yhdistää Wood Finlandiin, eli Puu Suomeen. Tähän pääsemiseksi tarvitsemme vetureita, joita voisi löytyä rakennemuutoksen kourissa olevista perinteisesti toimivista yrityksistä. Jos kumisaappaista voidaan siirtyä mobiileihin tuotteisiin, niin ei liene estettä siirtyä sellusta älyrakentamiseenkään.

Yleisesti todettakoon, että puutuotealan viennin edistämistä ollaan nyt tehostamassa valtiovallan ja yritysten yhteistyönä Team Finland mallin mukaisesti.

Hyvät kuulijat,

lopuksi kannustan teitä teille tuttuun asiaan, eli yrittämiseen ja siihen liittyvään innovatiivisyyteen. Ilman yrittämistä ei synny kasvua edes valtiovallan edistämän puurakentamisen alueella. Tässä työssä on hyvä huomata ne keskeiset muutostrendit, jotka yleisesti on tunnistettu. Puulla on uusiutuvana luonnonvarana erinomaisen suurella todennäköisyydellä globaalisti kasvava rooli rakentamisessa. Menestyminen vaatii kuitenkin nykypäivänä tiettyä ylivertaisuutta – mikä on suomalaisille yrittäjille eduksi. Ja tämän kehittämistä samalla kun arkipäivässä kamppaillaan kunkin ajanhetken tilauskirjan kanssa. Menestys tulee yrittämällä ja suomalaisesta hyvinvoinnista huolehtimalla, kuten aiemminkin.

Näillä sanoilla haluan virittää lounaskeskustelua. Toivottavasti teistäkin löytyy puualan yrittäjiä jatkossa!

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.