Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuuttoasioista vastaavat johtajat ovat jättäneet kuntaministeri Henna Virkkuselle tänään kannanoton maistraattien ulkomaalaisiin soveltamien rekisteröintikäytäntöjen yhtenäistämisestä.
Kannanoton mukaan vakinaisesti maassa asuvien ja oleskeluoikeuden saaneiden henkilöiden väestörekisteriin rekisteröityminen ja kotikunnan merkitseminen ei kaikissa maistraateissa perustu yhtenäisiin väestötietolain tulkintoihin. Esimerkiksi Helsingissä laillisesti asuvalta ulkomaalaiselta saattaa puuttua rekisteristä kotikunta, josta seuraa rajoituksia henkilöiden oikeuksiin käyttää julkisia palveluita.
”Kaikilla henkilöillä, myös ulkomaan kansalaisilla, joilla on vakinainen oleskeluoikeus Suomessa, tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kotikuntaan ja asuinkuntansa palveluihin, riippumatta siitä, minkä maistraatin alueella he asuvat. On ongelmallista, että samaa lakia tulkitaan eri tavoin eri osassa maata. Kysymys on kuitenkin jokaisen perusoikeudesta, oikeudesta kotikuntaan”, toteaa Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Kaupungit tukevat kannanotollaan vähemmistövaltuutetun Valtiovarainministeriölle jättämää esitystä, että mikäli ulkomaalaisen henkilöllisyydestä ei ole saatavissa muuta selvitystä, tulisi hänet merkitä väestötietojärjestelmään ulkomaalaisrekisterissä olevin tiedoin.
Kannanotossa esitetään myös pysyvien henkilötunnusten myöntämistä välittömästi rekisteröitymisen tai oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä ulkomaalaisille.
”Henkilötunnus on välttämätön edellytys työpaikan saamiseksi ja ylipäätään asumiselle Suomessa”, toteavat maahanmuutosta vastaavat pääkaupunkiseudun johtajat. On tärkeää, että henkilöllä ei ole monia tunnuksia ja hänelle vahvistetaan vain yksi identiteetti Suomessa.
Lisäksi Helsinki, Espoo ja Vantaa toivovat Valtiovarainministeriöltä toimia maasta muuttaneiden poistamiseen väestötietojärjestelmästä.
”Nykylainsäädäntö ei mahdollista henkilön kotikunnan muuttamista sillä perusteella, että hänestä ei ole saatu tietoa tai häneen ei ole saatu yhteyttä”, huomauttaa Viljanen.
”Tällaiset henkilöt merkitään väestötietojärjestelmään ns. tietymättömissä oleviksi tai vailla vakinaista asuntoa oleviksi – käytännöt vaihtelevat maistraateittain. Esimerkiksi Helsingissä 5,3 % väestötietojärjestelmään merkityistä ulkomaalaisista on tietymättömissä olevia vaikka tosiasiallisesti osa heistä on muuttanut kokonaan pois Suomesta.”
Maahanmuuttojohtajat kiirehtivät valtiovarainministeriön lainsäädäntömuutoksia, sillä pääkaupunkiseutu kansainvälistyy nopeasti ja epäyhtenäisistä tulkinnoista ja käytännöistä aiheutuu huomattavaa haittaa paitsi maahanmuuttajille, myös merkittäviä ongelmia ja ylimääräistä työtä kaupungeissa työskenteleville viranomaisille.
Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntaministerille jättämä kannanotto

Kuntaministeri Henna Virkkusen tapaaminen 2.5.2013 klo 13.30

1 Maassa-asuvien pääsy väestötietojärjestelmään

Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat huolestuneet siitä, että joidenkin vakinaisesti maassa asuvien ja oleskeluoikeuden saaneiden henkilöiden kohdalla väestörekisteriin rekisteröityminen ja kotikunnan merkitseminen väestörekisteriin ei kaikissa maistraateissa perustu yhtenäisiin väestötietolain tulkintoihin. Tällä on useita rajoituksia henkilöiden oikeudelle saada julkisia palveluita. Esimerkiksi Helsingin maistraatti ei rekisteröi tosiasiallisesti Helsingissä asuvan ulkomaalaisen kotikuntaa siksi, että henkilöllisyys on passiin merkitty todentamattomaksi. Näissä tapauksissa henkilö ei voi esimerkiksi hakea Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa ja terveyspalveluiden saaminen rajautuu akuuttiin hoitoon. Sosiaalitoimen asiakkuudessa kotikunnattomuudesta voi seurata vaikeuksia mm. lasten huoltajuuden vahvistamisessa. Myös oikeus päivähoitoon ja kerhotoimintaan syntyy kotipaikan perusteella. sähköisiä palveluita voi käyttää vain henkilö, jolla on henkilötunnus. Kaupunkien näkökulmasta merkityksellistä on, että vaikka henkilö saisikin toimeentulotukea ja pääsisi työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi (ts. henkilötunnus on saatu, mutta ei ns. ensimmäistä kotikuntaa), ei henkilö välttämättä saa ensisijaisia etuuksia KELA:sta, ja henkilö näin ollen voi jäädä täysin toimeentulotuen varaan, ellei työllisty.

Henkilöiden- myös ulkomaan kansalaisten – joilla on vakinainen oleskeluoikeus Suomessa, tulisi pystyä asioimaan asuinkuntansa palvelujärjestelmässä yhdenvertaisesti.

Vähemmistövaltuutettu on omassa kannanotossaan esittänyt Valtiovarainministeriölle, että mikäli ulkomaalaisen henkilöllisyydestä ei ole saatavissa muuta selvitystä, tulisi hänet merkitä väestötietojärjestelmään ulkomaalaisrekisterissä olevin tiedoin. Tätä ratkaisua myös Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit kannattavat, ja näin osa maistraateista toimiikin. Valtiovarainministeriö ilmoitti vastauksessaan Vähemmistövaltuutetulle 12.2.2013, että ministeriö on valmis täsmentämään väestötietolakia tarvittavilta osin. Vastauksen mukaan laajat hallinnon kehittämishankkeet sitovat kuitenkin VM:n henkilöstöresurssit toistaiseksi.

Koska Suomessa asuvien ulkomaalaisten aseman tulisi olla yhdenvertainen joka puolella maata riippumatta siitä, minkä maistraatin alueella he asuvat, kaupungit esittävät, että Valtiovarainministeriö ryhtyy pikaisesti toimiin turvatakseen laillisesti maassa oleskelevien ulkomaalaisten yhdenvertaiset oikeudet kotikuntaan ja julkisiin palveluihin.

2 Henkilötunnuksen saaminen maahan muuttavalle ulkomaalaiselle välittömästi

Henkilötunnuksen saaminen maahan muuttavalle ulkomaalaiselle rekisteröitymisen (EU-kansalaiset) tai oleskeluluvan myöntämisen (kolmansien maiden kansalaiset) yhteydessä poistaisi tarpeen myöntää väliaikaisia henkilötunnuksia. Väliaikaiset henkilötunnukset jäävät usein ”elämään” eri rekistereihin, mikä aiheuttaa sekaannuksia sekä viranomaisille että tunnuksien haltijoille. Henkilötunnuksen saaminen heti edellyttäisi rajapinnan rakentamista väestötietojärjestelmän ja ulkomaalaisrekisterin välille. Tämä puolestaan vaatinee kaksi lakimuutosta:

1) Maahanmuuttovirasto ja Poliisi tulisi nimetä toimivaltaisiksi viranomaisiksi Väestötietolakiin väestötietojärjestelmän perushenkilötietojen ylläpitäjäksi

2) Tulisi poistaa säädös, jonka mukaan vaaditaan henkilön oma pyyntö tietojen rekisteröimiseksi väestötietojärjestelmään.

Em. kaksi muutosta mahdollistavat myös muiden tietojen välittämisen rekisteristä toiseen. Kunnat ja ELY:t pystyisivät mm. tehostamaan pakolaisten vastaanoton korvausten perintää ja maksatusta. Palveluiden tarpeen mukainen mitoittaminen mahdollistuisi parantamalla tietopohjaa siitä, millä oleskelulupaperusteella kunnan tai ELY:n alueella asuvat maahanmuuttajat ovat maahan muuttaneet.

3 Maasta pysyvästi muuttaneiden ulkomaiden kansalaisten poistaminen väestötietojärjestelmästä

Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat huolestuneet väestötietojärjestelmän luotettavuudesta. Ongelmana ulkomaan kansalaisten kohdalla on se, että nykylainsäädäntö ei mahdollista henkilön kotikunnan muuttamista sillä perusteella, että hänestä ei ole saatu tietoa tai ettei häneen ole saatu yhteyttä. Maistraatti voi lain mukaan rekisteröidä henkilölle tiedon esim. maastamuutosta vain ilmeisen luotettavaksi katsomansa tiedon perusteella. Tätä luotettavuuden edellytystä tulkitaan eri maistraateissa eri tavoin, ja sitä harkitaan tapauskohtaisesti.

Ns. tietymättömissä olevaksi merkitseminen maistraateissa on aiemmin perustunut henkikirjoitukseen, joista viimeinen toimeenpantiin vuonna 1989. Nykylainsäädäntö ei sääntele tämän tai vastaavien merkintöjen käyttöä. Näin ollen niiden käyttö on maistraatin harkittavissa, ja eri maistraattien käytännöt eroavatkin Väestörekisterikeskuksen teettämän selvityksen mukaan toisistaan tältä osin. Käytännössä tilanne on johtanut siihen, että ns. tietymättömissä oleviksi merkittyjä oli väestötietojärjestelmässä esim. Helsingissä 5.3 prosenttia ulkomaalaisista. Lisäksi jotkut maistraatit saattavat kirjata henkilön, jonka olinpaikasta ei ole tietoa, myös vailla vakinaista asuntoa olevaksi. Ulkomaan kansalaisten osalta on usein kysymys siitä, että henkilö on tosiasiallisesti muuttanut maasta ilman, että hän on tehnyt muuttoilmoitusta. Vailla vakinaista asuntoa olevien joukossa ulkomaan kansalaiset ovat huomattavasti yliedustettuina, ja on todennäköistä, että osa näistä henkilöistä on muuttanut maasta.

Väestötietolaissa todetaan seuraavaa: “Väestötietojärjestelmä on perusrekisteri, jolle on ominaista se, että siitä on säädetty laissa ja asetuksessa ja että sen tiedoilla on henkilötietolain 9 §:n 2 momentissa säädetyn yleisen virheettömyysvaatimuksen lisäksi niin sanottu julkinen luotettavuus. Tiedot katsotaan lähtökohtaisesti eheiksi eli luotettaviksi ja ajantasaisiksi, jollei asiasta esitetä vastanäyttöä. Perusrekisterinpitäjää koskee muuta rekisterinpitoa ankarampi tosiasiallinen vastuu tiedoissa mahdollisesti olevien virheiden tai puutteiden vahingollisista tai haitallisista seurauksista.”

Tällä hetkellä väestötietojärjestelmän luotettavuus ja virheettömyys on maistraattien ulkomaalaisten rekisteröinteihin liittyvien epäyhtenäisten käytänteiden vuoksi vaarantunut. Toivomme, että väestötietojärjestelmän ja tilastojen luotettavuuden vuoksi Valtiovarainministeriö tutkii pikaisesti, mihin toimiin tulisi ryhtyä, jotta maasta tosiasiallisesti muuttaneiden kotikunta voitaisiin päättää niissä tilanteissa, joissa muuttoilmoitusta ei ole tehty.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.