Metropolialueen hallittu kehitys on koko Suomen kannalta välttämätöntä. Alueen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, pystytäänkö alueella yhtenäisiin linjauksiin ja toimiin erityisesti muuttoliikkeen suuntaamisesta, maankäytöstä, liikenteestä, asumisesta, palvelujen järjestämisestä ja alueellisten erojen kärjistymisen ehkäisystä, arvioi Kuntaliitto lausunnossaan metropolialueen esiselvityksestä.

– Selvityksessä havaittu tarve koordinaation lisäämiselle on todellinen. Koordinaatiota voidaan lisätä kuntarakenteiden muutoksilla tai yhteistoimintaa entisestään tiivistävillä metropolialueen ratkaisuilla, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kommentoi ”Metropoli meille kaikille” -raporttia.

– Parhaimmillaan metropolialue toimii niin, että kuntarajat eivät näy ollenkaan esimerkiksi palveluja käyttävälle kuntalaiselle tai kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavalle yrityksille. Tämä koskee erityisesti ydinaluetta eli pääkaupunkiseutua. Kuitenkin etenkin maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta näkökulman on oltava laajempi, koko metropolialuetta koskeva.

Rahoitusvaihtoehtoja selkiytettävä

Kuntaliiton mukaan selvitystyössä tarkastellaan metropolihallinnon rahoitusjärjestelmää suppeasti.  Myös eri rahoitusvaihtoehtoja tulisi arvioida sen mukaan, miten ne vastaavat alueen koordinaation tarpeisiin.

– Rahoituskysymykset sekä talouden ja hallinnon välinen suhde kaipaavat perusteellista selvitystä ja valmistelua. Alueen kunnille ja mahdolliselle metropolihallinnolle sen tehtävistä riippuen on turvattava tehtäviin nähden riittävä rahoitus. Rahoitusjärjestelmän on kohdeltava kuntia oikeudenmukaisesti ja samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että metropolialueen koordinaatiotavoitteet voidaan toteuttaa, Mäki-Lohiluoma korostaa.

Metropolikaavan merkitystä tarkennettava

Koordinointi maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja toteuttamisessa on metropolialueella erityisen tärkeää.

– Jos metropolikaava toteutuu raportissa esitetyn mukaisesti, olisi kaavalla toteuttamisohjelmineen merkittävä vaikutus kuntien kaavoitusvaltaan ja rahoitukseen. Metropolikaavaa koskevia ehdotuksia olisi syytä syventää ja täsmentää, ennen kuin siihen voidaan ottaa lopullisesti kantaa, Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Leena Karessuo kommentoi.

Jatkoselvittely tehtävä avoimesti

Kuntaliitto toteaa, että esitettyjen vaihtoehtojen yksityiskohdat ovat monilta osin vielä hyvin yleisellä tasolla. Siksi tulisi tarkastella näkökohtia, joihin kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta tulisi jatkotyössä kiinnittää huomiota. Metropolihallinnon tehtävistä ja toimivallasta riippuen merkitystä on myös perusoikeussäännöksillä.

– Selvittäjien toteuttamisen prosessissa on kuultu kuntia monessa vaiheessa ja eri tahoilta. Prosessia voi pitää avoimena. Kuntaliitto toivookin myös  jatkokäsittelyn olevan mahdollisimman avoin, Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo.

Jatkovalmistelussa joudutaan ottamaan selkeästi kantaa mahdollisen metropolihallinnon tehtäviin ja niiden rahoitukseen sekä metropolialueelle kaavaillun maankäyttöpoliittisen vallan suhteeseen peruskuntien toimivaltaan ja talouteen sekä järjestelmän perustuslain mukaisuuteen.

Metropolialue tarvinnee erityistä lainsäädännöllistä tarkastelua. Erillisjärjestelyt tulee sopeuttaa yhteen kansallisten järjestelmien ja niitä koskevien uudistusten kanssa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.